Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge kertoo, että GCM ei ole sitova sopimus, vaan ohjenuora. Se ei vaikuta esimerkiksi siihen, että Suomeen tulisi jatkossa aiempaa enemmän siirtolaisia.
23 tavoitetta
GCM-kompaktissa on 23 tavoitetta. Ne liittyvät esimerkiksi siirtolaisten ja heidän perheidensä suojeluun, oikeuksiin ja parempiin elin- ja työoloihin.
Kompaktin tavoitteena on lisäksi parantaa kansainvälisten maahanmuuttoprosessien hallintaan liittyvää tietojenkäsittelyä sekä torjua taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja poliittisista syistä johtuvaa pakotettua siirtolaisuutta. Yhtenä pointtina on myös integroidun, turvallisen ja koordinoidun rajavalvonnan tavoitteiden korostaminen.
Kompaktin tavoitteena on lisäksi parantaa kansainvälisten maahanmuuttoprosessien hallintaan liittyvää tietojenkäsittelyä sekä torjua taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja poliittisista syistä johtuvaa pakotettua siirtolaisuutta. Yhtenä pointtina on myös integroidun, turvallisen ja koordinoidun rajavalvonnan tavoitteiden korostaminen.
Myös siirtolaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön, ihmiskaupan ja syrjinnän torjuminen ovat kompaktin ytimessä.
Kompaktin voimaantulo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen sen allekirjoittava maa noudattaa kaikkia sen tavoitteita. Kuten todettua, kompakti on ohjenuora, ei oikeudellisesti sitova sopimus. Jokainen maa voi valita siitä itselleen sopivia ja itseään koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä
– Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri mailla on erilaisia tavoitteita, Klinge sanoo.
Suomen kohdalla ei vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön. Neuvotteluista on vastannut ulkoministeriö konsultoiden muita ministeriöitä ja tahoja, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöjä.
Kun toimeenpanoa ruvetaan edistämään, on etenkin sisäministeriöllä sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä keskeinen rooli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti