14 lokakuuta, 2025

 Microsoft lopetti virallisen Windows 10 -käyttöjärjestelmän tuen tänään. 


Microsoft lopetti Windows 10 -käyttöjärjestelmän tuen, eikä uusia tietoturvapäivityksiä ole siihen saatavilla ilman erillistä Microsoft-tiliä vaativaa tukiohjelmaa. Tukiohjelman avulla on mahdollista pidentää tukea vuodella.

Microsoft suosittelee käyttöjärjestelmän päivittämistä uudempaan, mutta monet tietokoneet eivät tue uutta käyttöjärjestelmää. Tällöin on vaarana, että vanha tietokone ei saa enää tärkeitä tietoturvapäivityksiä. Näissä tapauksissa turvallisinta olisi vaihtaa tietokone uuteen.

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo, että paniikkia uuden tietokoneen ostamiseen ei kotikäyttäjällä kuitenkaan ole.

– Tuen loppuminen ei tarkoita, että laite muuttuisi keskiviikkoaamuna jostain syystä yhtäkkiä turvattomaksi. Turvapäivitykset vain loppuvat, Järvinen kertoo.

Tuen loppumisella on Järvisen mukaan suurempi merkitys Windowsin yrityskäyttäjille kuin kotikäyttäjille. Tavallisen kotikäyttäjän riskit ovat hänen mukaansa pieniä. 

- Vähän tuntuu siltä, että Microsoft liioittelee tätä tietoturvauhkaa. Tämä on tehokas keino saada käyttäjät päivittämään koneitaan.

Järvisen mukaan lopulta suurin tietoturvauhka on päätyä huijaukseen. Nämä taas eivät liity käyttöjärjestelmän teknisiin haavoittuvuuksiin vaan psykologiaan.

10 lokakuuta, 2025

Suomen kansalaiseksi ei kelpaa enää Kelan tuilla elävä     

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) esitteli tiedotustilaisuudessaan, miten hallitus aikoo kiristää kansalaisuuden saamisen kriteereitä. 

Eduskunta äänesti kansalaisuuslain kiristyksen toisesta vaiheesta keskiviikkona hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Valiokunta yhtyi hallituksen esittämiin tiukennuksiin. 

Äänestyksen tulos: jaa 96, ei 40, poissa 63. Oppositiosta keskusta tuli hallituksen linjalle.

Toisessa vaiheessa nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan, toimeentuloedellytys palautetaan kansalaistamisen edellytykseksi, kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa.

Muutoksen tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelman mukaisesti. Hallituspuolueiden äänin tänään läpi menevä muutos tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Näin vaatimus toimeentulosta muuttuu

Lähtökohtana Suomen kansalaisuuden saamiseksi on ollut, että toimeentulon tulee olla laillista ja se voi perustua palkkatyöhön, yritystoimintaan, etuuksiin tai muuhun tulonlähteeseen.

Toimeentulo on näin ollen voinut perustua esimerkiksi yhteiskunnan myöntämiin tukiin ja etuuksiin.

Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa turvattua toimeentuloa. Käytännössä edellytetään nykyistä enemmän toimeentulon ja kotoutumisen osoittamista esimerkiksi työnteolla tai yritystoiminnalla.

Uusi toimeentuloedellytys ei pääsääntöisesti täyty, jos hakijan toimeentulo perustuu pelkästään viimesijaiseen yhteiskunnan myöntämään tukeen.

Euromääräistä rajaa ei ole asetettu, koska etuudet vaihtelevat esimerkiksi paikkakunnan ja perhekoon mukaan.

Päätösharkinnassa tarkastellaan toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioitaessa rajattua kahden vuoden ajanjaksoa välittömästi ennen kansalaisuushakemuksen ratkaisemista. Vaikka hakija on saanut näiden kahden vuoden aikana erilaisia etuuksia, hän voi täyttää toimeentuloedellytyksen, jos työttömyysetuuden ja/tai toimeentulotuen saamisen kesto ei ole ylittänyt yhteensä kolmea kuukautta.

Toimeentuloedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä.

 1998 - Minne ootte menossa ?

Kuvahaun tulos haulle turvapaikanhakija

03 lokakuuta, 2025

 Hyväuskoiset Suomalaiset - EPÄLUULOA  kehiin !

Cyber security

Liikkeellä on aina vain enemmän huijareita, joissa rikolliset esiintyvät pankkeina, viranomaisina tai esimerkiksi verkkokauppoina kalastellakseen henkilökohtaisia tietoja.

Poliisille tehtyjen ilmoitusten mukaan suomalaiset ovat menettäneet erilaisissa verkkohuijauksissa tänä vuonna jo yli  184 miljoonaa euroa !!!

mikä on peräti 70 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

29 syyskuuta, 2025

         Surprising visit update

Finland             41,4+         

USA                 14,9+  

Russia                5,31+    (Before the Ukraine war)

Germany            1,72+

Singapore           1,58+

France                1,44+ 

Ukraine              1,06+ 

Portugal                 863

Israel                      861

UK                          485

Hongkong               471

Indonesia                382

Poland                     304

Canada                    298

Malesia                    234

Netherlands             223

Mexico                    157

Taiwan                    129

Sweden                     91

etc......                        

26 syyskuuta, 2025

 Hillasta löytyi mullistava ominaisuus 


"Soiden kulta" on entistäkin arvokkaampi aarre.

Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa hillasta eli lakasta on löydetty nanokokoisia pienoisrakkuloita eli nanovesikkeleitä, joilla voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan hillan nanovesikkelit kuljettavat biologisesti aktiivisia molekyylejä, kuten mikro-RNA:ta. Ne säilyvät ehjinä ruoansulatuskanavassa, imeytyvät verenkiertoon ja kohdentuvat tarkasti tiettyihin kudoksiin. Koeolosuhteissa havaittiin, että vesikkelit voivat hillitä tulehdusta ja jopa estää syöpäsolujen kasvua.

Löytö avaa mahdollisuuksia hyödyntää marjojen nanovesikkeleitä ravitsemuksessa, lääkekehityksessä ja hyvinvointituotteissa. Tulevaisuudessa näitä vesikkeleitä voitaisiin käyttää lääkemolekyylien kohdentamisessa kudoksiin, mikä voisi vähentää lääkkeiden sivuvaikutuksia verrattuna perinteisiin menetelmiin.

– Kotoisten marjojen ja myös puiden nanovesikkelitutkimus on uusi, monin tavoin lupaava tutkimusala. Muualla on aiemmin tutkittu esimerkiksi vihanneksia, kerrotaan Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä tiedotteessa.

– Mustikallakin on terveysvaikutuksia, joten olemme sitä tutkineet ja onnistuneet jo eristämään myös mustikan nanovesikkeleitä. Parhaillaan tutkitaan myös kuusen nanovesikkeleitä. Todennäköistä on, että nanovesikkeleitä löytyy myös puolukasta ja muistakin Suomen marjoista.

Tutkimuksen löydökset voivat vauhdittaa suomalaista elintarvike- ja hyvinvointiteollisuutta. Hillaa hyödynnetään jo esimerkiksi kosmetiikassa.

 Nanovesikkelien tunnistaminen antaa marjalle uudenlaista arvoa tulevaisuuden superruokana ja mahdollisena lääkinnällisenä raaka-aineena.

08 syyskuuta, 2025

  Suomi jakautumassa kahtia   

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan eriytyvä väestökehitys 
vaikuttaa monin tavoin perusopetuksen järjestämisen edellytyksiin. Oppilasmäärien lasku ja monikielisyyden kasvu muokkaavat koulujen arkea eri puolilla maata. 
Suomessa lasten määrä vähenee monissa kunnissa lähivuosina, kun taas kasvukeskuksissa monikielisten asukkaiden määrä lisääntyy.
Selvityksen tarkoitus on luoda tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta. Siinä on myös selvitetty tulevaisuuden näkymiä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.

Maalla väki vähenee

Suomen väkiluku alkaa pienentyä 2030-luvulla, mutta lasten määrä vähenee jo nyt, koska syntyvyys on laskenut ja kuntien välillä on isoja eroja.

Noin kolmasosassa kunnista väestö vähenee jopa yli 20 prosenttia ensi vuosikymmeneen mennessä. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa väkiluku sen sijaan kasvaa.

Tutkimuksen mukaan eriytyvä väestökehitys vaikuttaa monin tavoin perusopetuksen järjestämisen edellytyksiin kunnissa.

Lasten määrän väheneminen ja kuntatalouden haasteet ovat jo harventaneet kouluverkkoa erityisesti syrjäisissä ja pienissä kunnissa. Osassa näistä kunnista on haasteita esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisen sekä riittävän opetustarjonnan turvaamisen suhteen.

Samaan aikaan suurimmissa kaupungeissa vieraskielisten lasten osuus kasvaa. Siellä haasteena on oppilaiden monimuotoistuviin tarpeisiin vastaaminen ja estää asuinalueiden eriytyminen.

28 elokuuta, 2025

Metsässä kulkiessa voi törmätä karhuun


Marjaan tai sieneen tekisi mieli, mutta uskaltaako metsään mennä?
Ja entäs sitten, jos marjametsällä kohtaa karhun? Koska karhun kohtaaminen luonnossa on yhä todennäköisempää...

      Marjasesonki on käynnissä parhaillaan, ja esimerkiksi mustikkaa on runsaasti ympäri Suomen. Ihmisten lisäksi myös karhuille kelpaavat mättäiden kypsät marjat.

Entäs sitten, jos ja kun marjassa kohtaa karhun? 

– Jos olet marjametsällä, niin oikeastaan mistään et voi tietää että karhu on lähellä. Karhu havaitsee ihmisen todella suurella todennäköisyydellä aikaisemmin, ja väistää tai piiloutuu. kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.

Suurpedot.fi-sivustolla kerrotaan, että mustikkakankaalle tai muulle vastaavalle paikalle harvoin jää havaittavia jälkiä karhun jäljiltä.

– Tietenkin jos näkee karhun ulostetta tai että marjoja on riivitty, voivat ne olla ennakoivia merkkejä karhusta. Mutta näiden merkkien ja esimerkiksi jälkien tulkitseminen on asiantuntijallekin haastavaa. Karhu ei myöskään murise tai ärise yksin ollessaan. Karhu voi pitää vihellyksen kaltaista ääntä vetäessään ilmaa sieraimiinsa, mikä tarkoittaa, että se on havainnut ympäristössä jotain epäilyttävää. Jos kuulee ryminää, ei voi varmaksi tietää, onko äänen aiheuttaja karhu vai jokin muu eläin.

Lumiaro kertoo, että Suomen metsät ovat niin tiheitä, että karhua ei välttämättä näe marjametsällä, vaikka se olisi viidenkymmenenkin metrin päässä.

On mahdollista, että karhu ja ihminen kohtaavat metsässä niin, ettei ihminen havainnoi karhua ollenkaan. Suomessa karhut pyrkivät Lumiaron mukaan väistämään ihmisiä ja poistumaan hiljaa paikalta. Poikkeustilanteitakin on, mutta ne ovat harvinaisia.

– Jos karhu on haavoittunut, suojelee poikasiaan tai suojelee saalistaan, pitää tilanteesta lähteä hiljaa perääntymään. Ei kannata lähteä juoksemaan tai kääntää karhulle selkää. Karhua ei saa katsoa silmiin, eikä tilanteessa saa mekkaloida kovaäänisesti.

Lumiaro kuitenkin toteaa, että tilanteet, jossa karhu hyökkää ihmisen kimppuun, ovat äärimmäisen harvinaisia, joten marjametsällä ei tarvitse karhua pelätä.

JOS KOHTAAT KARHUN TAI MERKKEJÄ KARHUSTA

– Jos näet merkkejä karhusta, kuten ulostetta tai revittyjä mustikkapuskia, pidä ääntä. Karhu lähtee todennäköisesti karkuun.

– Karhu on vaarallinen, jos se on haavoittunut, vartioi saalistaan tai on haavoittunut.

– Peräänny karhun nähdessäsi takaperin kävellen ja rauhallisesti puhuen. Älä käännä sille selkää tai lähde juoksemaan. Älä katso sitä silmiin tai  ääntelehdi voimakkaasti.

– Jos näet karhun emon tai karhun tappaman eläimen, poistu paikalta tulosuuntaasi.

– Karhun käydessä kiinni heittäydy maahan mahallesi, suojaa käsillä niskasi ja ole liikkumatta eli leiki kuollutta.

18 elokuuta, 2025

     Oodi   Metsämustikoille 


Mustikat kannattaa poimia heti satokauden alussa. Silloin niiden maku on parhaimmillaan. Mustikkaa voi kerätä jokaisen  jokamiehenoikeudet huomioiden.

Mustikoissa on enemmän kuin runsaasti terveyshyötyjä ja paljon E- ja C- vitamiineja.

E-vitamiini ylläpitää solukalvon rakennetta ja suojaa elimistön monityydyttämättömiä rasvahappoja vapailta radikaaleilta ja hapettumiselta. 

C-vitamiini edesauttaa vastustuskykyä, edistää raudan imeytymistä ja suojaa soluja hapettumiselta. Muistisairaat hyötyvät mustikan syömisestä. 

Mustikat sisältävät enemmän polyfenoleja kuin hedelmät, tee, punaviini tai tumma suklaa, jotka ovat tunnettuja polyfenolin lähteitä. Polyfenoleilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä.

Mustikoiden polyfenolikoostumus on monipuolisempi kuin esimerkiksi sitrushedelmissä, teessä, kahvissa, suklaassa tai viljatuotteissa. Tärkeimpiä mustikan sisältämiä polyfenoleja ovat flavonoidit, fenolihapot ja tanniinit. Flavonoidit näyttäisivät ehkäisevän muun muassa erektiohäiriöitä ja sydänsairauksia.

Antosyaaneja, jotka ovat tärkeimpiä polyfenoleja, on mustikassa erittäin paljon. Mustikoista saatujen terveysvaikutusten arvellaan perustuvan niihin.

Tärkeitä  Kivennäisaineita

Mustikoista saa kivennäisaineita, kuten kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Kalium on veren suola, joka vaikuttaa keskushermoston, sydämen ja lihasten aineenvaihduntaan. Magnesium tukee lihasten ja luuston hyvinvointia sekä vähentää väsymystä.

Rauta vaikuttaa veren punasolujen sisällä olevan hemoglobiinin muodostumiseen. Sinkki taas osallistuu ravintoaineiden aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Mustikoissa on 65 kilokaloria 100 grammaa kohden.

Mustikka tekee hyvää aivoille

Mustikoiden hyötyjä aivojen terveydelle on tutkittu.

Eräässä tutkimuksessa oli mukana 16 000 yli 70-vuotiasta naista. Heille tehtiin neljän vuoden aikana puhelimitse muistia ja muita kognitiivisia kykyjä mittaavia testejä. Niillä, jotka söivät mustikoita vähintään kerran viikossa, kognitiivinen ikääntyminen viivästyi 2–2,5 vuodella verrattuna niihin, jotka söivät niitä harvemmin kuin kerran kuussa.

Metsämustikan antosyaanien vaikutuksia on tutkittu Alzheimerin taudissa. 

Sairauden yksi tunnusmerkki on beeta-amyloidin kertyminen aivoihin. Tutkimuksessa mustikka vaikutti edullisesti beeta-amyloidin aineenvaihduntaan  aivoissa. Mustikka paransi suoriutumista useissa käyttäytymistesteissä, kuten paikkamuistia vaativissa tehtävissä.

Vaikutus silmien hyvinvointiin

Monet tutkimukset ovat osoittaneet mustikalla olevan myönteisiä vaikutuksia näköön ja silmäsairauksien hoitoon.

Toisen maailmansodan sotilaslentäjät kertoivat, että mustikkahillo paransi heidän näkökykyään yölennoilla. Mustikoiden vaikutusta hämäränäköön onkin tutkittu runsaasti. Iso osa tutkimuksista on tehty jo 1960-luvulla, joissa tapahtui hämäränäön paranemista. 

Glaukooma eli silmänpainetauti on yksi merkittävimpiä sokeuden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Tutkimuksissa mustikan antosyaanit paransivat sellaisten glaukoomapotilaiden näkökykyä, joiden silmänpaine oli normaali.

Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa mustikoiden syöminen lievitti näyttöpäätetyön aiheuttamia silmien väsymisestä johtuvia oireita. Oireet lievittyivät jo neljän viikon kuluttua mustikan käytön aloittamisesta.  

Mustikasta on tutkitusti hyötyä myös likinäköisille.  

Tulehdusta lieventävä

Kroonisten seurauksien taustalla vaikuttaa usein elimistössä piilevä tulehdus.
Vuodesta 2007 lähtien on julkaistuja tutkimuksia, jotka käsittelivät mustikoiden hyötyjä tulehdusten ehkäisyssä ja hoidossa.

Tutkimusten mukaan mustikoiden lisääminen ruokavalioon tuoreina, pakastettuina tai kuivattuina vähensi tulehdusaineiden tasoa useimmissa aineenvaihduntahäiriöitä koskevissa kliinisissä tutkimuksissa. Mustikoiden terveysvaikutuksista hyötyivät niin terveet yksilöt kuin tulehdukseen liittyvistä kroonisista sairauksista kärsivät.

 Mustikasta voi käyttää marjojen lisäksi lehdet. Ne kannattaa kerätä kesä-heinäkuussa ja sellaisilta paikoilta, joissa on vain vähän marjoja. Niitä voi lisätä tuoreena salaattiin tai lehdet voi kuivata mustikkateetä varten. Mustikanlehtien joukkoon kannattaa sekoittaa muita yrttejä, jotta teehen tulee lisää aromeja.

15 elokuuta, 2025

      Turistit tahtovat nyt tulla Suomeen

Opastetut luontoretket kiinnostavat matkailijoita.
Suomi kiinnostaa turisteja entistä enemmän. YK:n Maailman matkailujärjestön uusimman raportin mukaan Suomi oli vuoden alussa yksi Euroopan suosituimmista maista turistien keskuudessa, Euronews kirjoittaa.

Suomessa vieraili tammi-maaliskuussa 15 prosenttia enemmän turisteja vuoteen 2019 verrattuna.

Euroopassa vieraili tutkittuna ajankohtana 125 miljoonaa turistia. Se on 2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Matkailijoiden määrä on kasvanut 5 prosenttia pandemiaa edeltävästä ajasta.

Maailmanlaajuisesti matkailijoita oli alkuvuodesta noin 300 miljoonaa – yli 14 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Eurooppalaisista maista eniten kunnostautui Liettua, jossa turistien määrä kasvoi 21 prosenttia. Matkailijat löysivät tiensä myös Maltalle, jossa vierailijoita oli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Latviassa raportoitiin turistimäärien nousseen 16 prosenttia.

Ruotsi kuuluu tilastojen perusteella Euroopan harvoihin häviäjiin. Matkailijoita oli yli 10 prosenttia vähemmän kuin vuoteen 2019 verrattuna.

Ruotsin lisäksi vain Belgiassa, Irlannissa ja Luxemburgissa on ollut raportin mukaan vähemmän turisteja kuin vuonna 2019.

28 heinäkuuta, 2025

             Tien varteen tehty kyltti,     jolle poliisitkin naureskelivat

Mökkeilevä Merja kohtasi yllättävän näyn tien päällä. Hän kulkee usein paikalliseen kauppaan pikkuteitä. 

Eräänä päivänä hän ajoi Otamussillantietä, kun eteen osui erikoinen puiseen varteen kiinnitetty iso neliskulmainen kyltti tien pielessä.