lauantai 17. marraskuuta 2018

Mr. Trump kehuu Suomen metsänhoitoa

Trumpin mukaan Suomessa ei tapahdu tuhoisia maastopaloja hyvän metsänhoidon vuoksi: 

”He käyttävät paljon aikaa haravointiin”


Trumpin metsänhoitonäkemyksistä kirjoittaa Newsweek.
Pohjois-Kaliforniassa lauantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump suositteli paloherkkien metsä- ja maastoalueiden haravointia.
Mallia kannattaa Trumpin mielestä katsoa Suomesta.
– Suomessa ei ole tällaisia ongelmia, sillä suomalaiset käyttävät paljon aikaa haravointiin... Lattiat pitää pitää puhtaina. Ja metsän ”lattiat”, ne ovat hyvin tärkeitä. Kun tapasin Suomen presidentin, hän sanoi: ”Me olemme metsäkansaa”. He käyttävät paljon aikaa haravointiin ja sellaiseen. Heillä ei ole mitään ongelmia.

torstai 15. marraskuuta 2018

Helsingin yliopisto nousi 35 sijaa kansainvälisessä yliopistovertailussa

Helsingin yliopiston päärakennus Fabianinkadulla.

























Helsingin yliopiston päärakennus Fabianinkadulla. 
Kahdeksatta kertaa julkistettava Times Higher Educationin tilaamassa listauksessa maailman yliopistot on listattu sen mukaan, mistä yliopistosta valmistuvat työllistyvät parhaiten kansainvälisillä markkinoilla.
Helsingin yliopisto loikkasi edellisestä listauksesta peräti 35 sijaa - sijalta 83 sijalle 48.
Viiden kärjestä löytyvät tutut nimet, kuten Stanford, MIT ja Cambridge. Ykköspaikkaa hallitsee Harvardin yliopisto. Vertailussa oli mukana 250 yliopistoa 41 eri maasta.

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Suomessa on aloitettu kantoraketin kehittäminen


SpaceX Kestrel -rakettimoottori testauksessa.


Aalto-yliopiston opiskelijat ovat tammikuusta alkaen kehittäneet rakettiteknologiaa. Kehitystyö keskittyy rakettimoottorin hybriditeknologiaan, mutta työn sivutuotteena syntyy myös kantoraketin runko.
”Ensimmäisessä vaiheessa kehitämme hyvin pientä rakettia, jossa keskitymme moottoriin ja raketti tulee sivutuotteena. Raketti painaa noin 1 kilogramman, sen korkeus 60-70 senttimetriä ja halkaisija on viisi senttimetriä”, opiskelijaprojektin vetäjä Perttu Yli-Opas kertoo.

 Hybridirakettimoottorin hapettimena toimii nestemäinen ilokaasu ja polttoaineena opiskelijaryhmän oma sekoitus parafiinia, grafiittia ja pe-muovia.
Hybridirakettimoottorin hapettimena toimii nestemäinen ilokaasu ja polttoaineena opiskelijaryhmän oma sekoitus parafiinia, grafiittia ja pe-muovia.

Ensimmäiset testilennot tehtäneen jo joulukuussa, tosin kaupan hyllyltä saatavalla moottorilla. Tämän jälkeen tammikuussa on määrä testata Otaniemessä rakennettua rakettimoottoria. Ensimmäisillä testilennoilla tavoitellaan 200-300 metrin korkeutta. 
Lopputalveen ajoittavassa kolmannessa testilaukaisussa tavoitellaan jo 4,5 kilometrin korkeutta. Onnistuessaan se olisi Suomen ennätys itsetehdyllä rakettimoottorilla. 
Yli-Opas arvioi, että kyseessä olisi maailmanennätys alle kilogramman raketille.
Seuraava tavoite on laukaista raketti yläilmakehään.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Suomiboin näkökulmat taitaa "kiehtoa" ympäri maapalloa... lol

                   299 739                                                        Visits in total to my 7 blogs
 
                            Top 10  visitor-countries
                              Finland   151 012      51 % 
                                 USA               54 937
                                 Portugal        18 482
                                 Russia           18 076
                                 Italy                11 647
                                 
                                    Germany         9 813
                                 France             8 174   
                                 Ukraine            7 478  
                                 Croatia             3 597 
                                 Indonesia         2 406  
                                                                            
10 best Challengers: Poland, Malaysia, China, UK, Canada, Netherlands, Unknown area, Brazil, Australia, Algeria etc...  

All foreign visits from almost 100 countries

 
  148 727

Miss Hu'o'ng Mai - TY 4 U comments You're the best commentator ever !


"Your article is very interesting.I think that you deserve compliments for your posts.They contain plenty of information and insight."

"I;m full of the joys of spring when see your new posts.They contain pieces of advice. I hope I will add more posts.
Hope that you will write more and more. Good luck!
 Thank you so much."

"I often read your posts. I want to enjoy more and more about your writing. I hope I can read them more and more. When I have spare time, I often read your posts. I want to enjoy more and more about your writing. I hope I can read them more and more. Keep your work.
They are so great"!


sunnuntai 28. lokakuuta 2018

YK:n GCM (Global Compact for Migration)-sopimus on kompakti (ohjenuora)

YK:n GCM-kompakti allekirjoitetaan joulukuussa Marokossa.























Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge kertoo, että GCM ei ole sitova sopimus, vaan ohjenuora. Se ei vaikuta esimerkiksi siihen, että Suomeen tulisi jatkossa aiempaa enemmän siirtolaisia.




23 tavoitetta

GCM-kompaktissa on 23 tavoitetta. Ne liittyvät esimerkiksi siirtolaisten ja heidän perheidensä suojeluun, oikeuksiin ja parempiin elin- ja työoloihin. 
Kompaktin tavoitteena on lisäksi parantaa kansainvälisten maahanmuuttoprosessien hallintaan liittyvää tietojenkäsittelyä sekä torjua taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja poliittisista syistä johtuvaa pakotettua siirtolaisuutta. Yhtenä pointtina on myös integroidun, turvallisen ja koordinoidun rajavalvonnan tavoitteiden korostaminen.
Myös siirtolaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön, ihmiskaupan ja syrjinnän torjuminen ovat kompaktin ytimessä.
Kompaktin voimaantulo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen sen allekirjoittava maa noudattaa kaikkia sen tavoitteita. Kuten todettua, kompakti on ohjenuora, ei oikeudellisesti sitova sopimus. Jokainen maa voi valita siitä itselleen sopivia ja itseään koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä
– Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri mailla on erilaisia tavoitteita, Klinge sanoo.
Suomen kohdalla ei vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön. Neuvotteluista on vastannut ulkoministeriö konsultoiden muita ministeriöitä ja tahoja, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöjä. 
Kun toimeenpanoa ruvetaan edistämään, on etenkin sisäministeriöllä sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä keskeinen rooli.

perjantai 26. lokakuuta 2018

Suomen kielen asema uhattuna






















Suomen kielen lautakunta on huolissaan Suomen kansalliskielten asemasta. Lautakunnan mukaan suomen ja ruotsin asemaan kohdistuu vakava uhka, koska englannin kielen asema kasvaa kotimaisten kielten kustannuksella.

”Lautakunta pitää välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy pikaisesti toimiin kokonaisvaltaisen kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi”, lautakunnan tiedotteessa sanotaan.

Lautakunnan mukaan kieli ei ole uhanalainen, mutta sen rooli yhteiskunnassa uhkaa heiketä.
Tätä kuvastaa lautakunnan mukaan esimerkiksi se, että äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyyttä on kyseenalaistettu ja ettei suomenkielisen asiakaspalvelun saaminen ole enää itsestään selvää.


Opetusministeriö on tänä vuonna edistänyt englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollisuutta osana lukiouudistusta.


”Englannin kieli on tieteen ja kansainvälisen kanssakäymisen yleiskieli. Suomi kansainvälistyy ja kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy. Englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä on myös kasvussa”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoi maaliskuussa.

Lautakunnan puheenjohtaja, suomen kielen professori Jaakko Leino sanoo, että kieltämme uhkaavat ennen muuta suomalaisten omat asenteet.
”Tässä on taustalla on huoli siitä, että nyt eletään suomen kielen vaaran vuosia. 
Ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä,” Leino sanoo.

Asennemuutos näkyy Leinon mukaan siinä, että nykyään koetaan tarpeellisesti käyttää vieraita kieliä, erityisesti englantia, asioihin, joihin ei Leinon mukaan tarvitsisi vierasta kieltä käyttää. Leinon mukaan asennemuutos heijastuu esimerkiksi yliopistokoulutukseen ja asiakaspalveluun.

Opetusministeriö on tänä vuonna edistänyt englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollisuutta osana lukiouudistusta.

”Englannin kieli on tieteen ja kansainvälisen kanssakäymisen yleiskieli. Suomi kansainvälistyy ja kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy. Englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä on myös kasvussa”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoi maaliskuussa.

Lautakunnan puheenjohtaja, suomen kielen professori Jaakko Leino sanoo, että kieltämme uhkaavat ennen muuta suomalaisten omat asenteet.

”Tässä on taustalla on huoli siitä, että nyt eletään suomen kielen vaaran vuosia.
Ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä.”


”Yliopistomaailmassa se näkyy erittäin selvästi. Meneillään oleva muutos on dramaattinen. Suomalainen yliopistokoulutus on verrattain nuorta. Sen eteen on tehty työtä hyvin määrätietoisesti ja hyvin pitkään, mutta siitä pääsee nopeasti eroon.”

Leino näkee hälyttävän kehityskulun myös siinä, että Suomeen muuttanut vieraskielinen päätyy yleensä tekemään työtä englanniksi, jonka seurauksena vieraskielisellä ei ole välttämättä käytännön syytä opetella suomea.

”Me olemme jo siinä tilanteessa, että koko ajan suurempi osa työelämästä hoituu englannin kielellä. Kaikkein hulluimmalta se tuntuu asiakaspalvelussa.”