Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa hillasta eli lakasta on löydetty nanokokoisia pienoisrakkuloita eli nanovesikkeleitä, joilla voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan hillan nanovesikkelit kuljettavat biologisesti aktiivisia molekyylejä, kuten mikro-RNA:ta. Ne säilyvät ehjinä ruoansulatuskanavassa, imeytyvät verenkiertoon ja kohdentuvat tarkasti tiettyihin kudoksiin. Koeolosuhteissa havaittiin, että vesikkelit voivat hillitä tulehdusta ja jopa estää syöpäsolujen kasvua.

Löytö avaa mahdollisuuksia hyödyntää marjojen nanovesikkeleitä ravitsemuksessa, lääkekehityksessä ja hyvinvointituotteissa. Tulevaisuudessa näitä vesikkeleitä voitaisiin käyttää lääkemolekyylien kohdentamisessa kudoksiin, mikä voisi vähentää lääkkeiden sivuvaikutuksia verrattuna perinteisiin menetelmiin.

– Kotoisten marjojen ja myös puiden nanovesikkelitutkimus on uusi, monin tavoin lupaava tutkimusala. Muualla on aiemmin tutkittu esimerkiksi vihanneksia, kerrotaan Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä tiedotteessa.

– Mustikallakin on terveysvaikutuksia, joten olemme sitä tutkineet ja onnistuneet jo eristämään myös mustikan nanovesikkeleitä. Parhaillaan tutkitaan myös kuusen nanovesikkeleitä. Todennäköistä on, että nanovesikkeleitä löytyy myös puolukasta ja muistakin Suomen marjoista.

Tutkimuksen löydökset voivat vauhdittaa suomalaista elintarvike- ja hyvinvointiteollisuutta. Hillaa hyödynnetään jo esimerkiksi kosmetiikassa.

 Nanovesikkelien tunnistaminen antaa marjalle uudenlaista arvoa tulevaisuuden superruokana ja mahdollisena lääkinnällisenä raaka-aineena.