Oodi Metsämustikoille
Mustikat kannattaa poimia heti satokauden alussa. Silloin niiden maku on parhaimmillaan. Mustikkaa voi kerätä jokaisenoikeudet (entiset jokamiehenoikeudet) huomioiden.
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi monipuolisesti - 500–800 grammaa joka päivä.
Kotimainen metsämustikka on ympäristöystävällinen valinta ja syöminen on edullista, mikäli mustikat kerää itse.
Mustikoissa on enemmän kuin runsaasti terveyshyötyjä ja paljon E- ja C- vitamiineja.
E-vitamiini ylläpitää solukalvon rakennetta ja suojaa elimistön monityydyttämättömiä rasvahappoja vapailta radikaaleilta ja hapettumiselta.
C-vitamiini edesauttaa vastustuskykyä, edistää raudan imeytymistä ja suojaa soluja hapettumiselta. Muistisairaat hyötyvät mustikan syömisestä.
Monipuolisesti polyfenoleja
Mustikat sisältävät enemmän polyfenoleja kuin hedelmät, tee, punaviini tai tumma suklaa, jotka ovat tunnettuja polyfenolin lähteitä. Polyfenoleilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä.
Mustikoiden polyfenolikoostumus on monipuolisempi kuin esimerkiksi sitrushedelmissä, teessä, kahvissa, suklaassa tai viljatuotteissa. Tärkeimpiä mustikan sisältämiä polyfenoleja ovat flavonoidit, fenolihapot ja tanniinit. Flavonoidit näyttäisivät ehkäisevän muun muassa erektiohäiriöitä ja sydänsairauksia.
Antosyaaneja, jotka ovat tärkeimpiä polyfenoleja, on mustikassa erittäin paljon. Mustikoista saatujen terveysvaikutusten arvellaan perustuvan niihin.
Tärkeitä Kivennäisaineita
Mustikoista saa kivennäisaineita, kuten kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Kalium on veren suola, joka vaikuttaa keskushermoston, sydämen ja lihasten aineenvaihduntaan. Magnesium tukee lihasten ja luuston hyvinvointia sekä vähentää väsymystä.
Rauta vaikuttaa veren punasolujen sisällä olevan hemoglobiinin muodostumiseen. Sinkki taas osallistuu ravintoaineiden aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmän toimintaan.
Mustikoissa on 65 kilokaloria 100 grammaa kohden.
Mustikka tekee hyvää aivoille
Mustikoiden hyötyjä aivojen terveydelle on tutkittu.
Eräässä tutkimuksessa oli mukana 16 000 yli 70-vuotiasta naista. Heille tehtiin neljän vuoden aikana puhelimitse muistia ja muita kognitiivisia kykyjä mittaavia testejä. Niillä, jotka söivät mustikoita vähintään kerran viikossa, kognitiivinen ikääntyminen viivästyi 2–2,5 vuodella verrattuna niihin, jotka söivät niitä harvemmin kuin kerran kuussa.
Metsämustikan antosyaanien vaikutuksia on tutkittu Alzheimerin taudin hiirimallissa. Sairauden yksi tunnusmerkki on beeta-amyloidin kertyminen aivoihin. Tutkimuksessa mustikka vaikutti edullisesti beeta-amyloidin aineenvaihduntaan hiirten aivoissa. Mustikka paransi myös hiirten suoriutumista useissa käyttäytymistesteissä, kuten paikkamuistia vaativissa tehtävissä.
Vaikutus silmien hyvinvointiin
Monet tutkimukset ovat osoittaneet mustikalla olevan myönteisiä vaikutuksia näköön ja silmäsairauksien hoitoon.
Toisen maailmansodan sotilaslentäjät kertoivat, että mustikkahillo paransi heidän näkökykyään yölennoilla. Mustikoiden vaikutusta hämäränäköön onkin tutkittu runsaasti. Iso osa tutkimuksista on tehty jo 1960-luvulla, joissa tapahtui hämäränäön paranemista.
Glaukooma eli silmänpainetauti on yksi merkittävimpiä sokeuden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Tutkimuksissa mustikan antosyaanit paransivat sellaisten glaukoomapotilaiden näkökykyä, joiden silmänpaine oli normaali.
Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa mustikoiden syöminen lievitti näyttöpäätetyön aiheuttamia silmien väsymisestä johtuvia oireita. Oireet lievittyivät jo neljän viikon kuluttua mustikan käytön aloittamisesta.
Mustikasta on tutkitusti hyötyä myös likinäköisille.
Tulehdusta lieventävä
Kroonisten seurauksien taustalla vaikuttaa usein elimistössä piilevä tulehdus.
Vuodesta 2007 lähtien on julkaistuja tutkimuksia, jotka käsittelivät mustikoiden hyötyjä tulehdusten ehkäisyssä ja hoidossa.
Tutkimusten mukaan mustikoiden lisääminen ruokavalioon tuoreina, pakastettuina tai kuivattuina vähensi tulehdusaineiden tasoa useimmissa aineenvaihduntahäiriöitä koskevissa kliinisissä tutkimuksissa. Mustikoiden terveysvaikutuksista hyötyivät niin terveet yksilöt kuin tulehdukseen liittyvistä kroonisista sairauksista kärsivät.
Mustikasta voi käyttää marjojen lisäksi lehdet. Ne kannattaa kerätä kesä-heinäkuussa ja sellaisilta paikoilta, joissa on vain vähän marjoja. Niitä voi lisätä tuoreena salaattiin tai lehdet voi kuivata mustikkateetä varten. Mustikanlehtien joukkoon kannattaa sekoittaa muita yrttejä, jotta teehen tulee lisää aromeja.
