Suomi paransi sijoitustaan turvallisimpien maiden listalla  

Suomi sijoittui yhdeksänneksi turvallisimpien maiden listalla, mikä käy ilmi Global Peace Index -vertailusta. Suomi paransi sijoitustaan viime vuodesta, jolloin se oli kymmenes.

Ensimmäiselle sijalle sijoittui jälleen Islanti. Maa on ollut listauksessa ensimmäisenä jo 19 kertaa. Islannin menestys perustuu pysyvän armeijan puuttumiseen, erittäin alhaisiin rikollisuuslukuihin ja vahvaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Listan kärkeen ei päässyt Islannin ja Suomen lisäksi muita Pohjoismaita.

Muut Suomen edelle sijoittuneet maat ovat Uusi-Seelanti, Sveitsi, Slovenia, Irlanti, Itävalta, Portugali ja Singapore. Japani on listauksessa kymmenes.

Listauksen mukaan maailman vaarallisin maa on Venäjä, joka oli myös viime vuonna viimeisellä sijalla.

Global Peace Indexin mukaan maailman turvallisuustilanne on heikentynyt viime vuodesta. Tämä johtuu väkivaltaisten konfliktien jatkumisesta. 

Tutkimuksen on tehnyt kansainvälinen Institute for Economics & Peace -järjestö. Se on seurannut ja arvioinut maailman eri maiden rauhaa ja turvallisuutta vuodesta 2007 asti.

  Yllättävä arvio Suomesta: "Kuulumme huippuklubiin"    

Mika Maliranta kertoi Markkinaraati-ohjelmassa, miksi  Suomi kuuluu huippuklubiin. 

Suomessa on riittänyt synkkää puhetta taloutemme tilasta, mutta Markkinaraati-ohjelmassa kuullaan yllättäen, että itse asiassa Suomi kuuluu huippuklubiin.

Näin arvioi Laboren johtaja Mika Maliranta ja perustelee: Kun arvioidaan, mitkä tekijät kansantaloudessa selittävät kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka paljon yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan. Jos verrataan suomalaisia pieniä yrityksiä ja suurehkoja yrityksiä Tanskaan ja Ruotsiin, jotka ovat menestysmaita, olemme samalla tasolla. Keskisuurissa yrityksissä Suomi on tällä hetkellä Tanskaa ja Ruotsia edellä, Maliranta sanoo.

”Kaikissa näissä kolmessa tapauksessa olemme edellä Saksaa ja tällaisia maita. Eli me olemme huippuklubi. Ainut sarja, jossa me tällä kertaa olemme häviöllä, on se, joka nyt vähän niin kuin dominoi, on tämä suurten yritysten joukko”, Maliranta avaa Markkinaraati-ohjelmassa.

Ainoastaan Suomen suurissa yrityksissä tutkimus- ja kehityspanostukset ovat siis pienempiä kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mikä selittyy Malirannan mukaan sillä, että meillä on rakennemuutos vielä kesken.

”Meille tuli kova isku, joka osui suuriin yrityksiin, ja se näkyy niiden tutkimus- ja kehitystoiminnassa, ja siitä palaudutaan. Iso osa siitä palautumisesta tulee sitä kautta, että osa keskisuurista yrityksistä seuraavan viiden–kymmenen vuoden aikana tulee suuriksi yrityksiksi.”

”Jos kaikki menee nyt suurin piirtein niin kuin oppikirjan perusteella voi ennustaa, niin me olemme sitten tässäkin suhteessa samassa klubissa kuin Ruotsi ja Tanska.”

Montako miljonääriä on Suomessa ?   

   Tilastolliset   tiedot

Verotettavien tulojen mukaan

miljonäärien määrä nousi 1 623 henkilöön vuonna 2022, kun vuotta aiemmin luku oli 1 101. 

Verovapaiden tulojen takia noin 27% Suomen miljonääreista jää piiloon verotiedoissa.

Laajemmin tarkasteltuna Suomessa oli noin 93 000 miljonääriä, kun lasketaan koko varallisuus mukaan dollareissa mitattuna.

Näinä päivinä Suomessa

miljonääreja ollenee

reippaasti yli   100 000.    

 Nyt tätä Kotimaista mansikkaherkkua taas on...

    (Kannat lähtevät kätevästi haarukalla.)   

             United   North 

Ajatus pohjoismaisesta liittovaltiosta kiehtoo ruotsalaista Herr Björkmannia. Hän kirjoittaa aiheesta kolumnissaan  Svenska Dagbladetissa.

Björkman perustelee Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin muodostaman liittovaltion perustamista väkimäärällä, joka olisi lähes 28 miljoonaa.

– Tämä antaisi pohjoismaisille arvoille [– –] paljon kaivattua vahvuutta näinä levottomina aikoina, hän kirjoittaa.

Matkustaessaan Saksan kaltaisiin paikkoihin, joissa rajoja on siirrelty edestakaisin, Björkman kertoo ymmärtäneensä, etteivät rajat ole ”mitään, minkä luonto olisi antanut”. 

– Haluaisin henkilökohtaisesti juhlia Pohjoismaisen liittovaltion kansallispäivää ensi vuonna.

 Ruoka pitää pureskella kunnolla

Ruoan huolellinen pureskelu edistää ruoansulatusta ja painonhallintaa. Pureskeleminen voi tutkimusten mukaan myös tehostaa aivotoimintaa ja jopa suojata muistisairauksilta.

Pureskelun uskotaan lisäävän aivojen verenkiertoa, mikä voi parantaa keskittymiskykyä ja auttaa lievittämään stressiä.

Asiantuntijat suosittelevat valitsemaan enemmän pureskelua vaativia ruokia, jotta syöminen hidastuu ja keho ehtii hyödyntää ravinnon monipuoliset terveyshyödyt.

BBC:n artikkelin mukaan pureskelemalla ruoan huolellisesti ihminen syö vähemmän kuin jos hän hotkii ruoan huonosti pureskeltuna.

Pureskelu auttaa saavuttamaan kylläisyyden tunteen entistä pienemmällä ruokamäärällä. Tämä auttaa painonhallinnassa.

Yhteys muistisairauteen

Pureskelu on monella muullakin tavalla hyödyllistä. Perusteellinen pureskelu auttaa vapauttamaan ruoasta ravintoaineita, joita kehomme tarvitsee.

Pureskelu hajottaa ruokaa pieniksi hiukkasiksi ja kostuttaa sen syljellä, jolloin ruoka on helppo niellä. Pureskelu laukaisee suoliston ja haiman erittämään nesteitä, jotka auttavat käsittelemään ruokaa edelleen.

Mitä pienemmiksi osasiksi ruoka pureskellaan, sitä paremmin ruoansulatusnesteet voivat vaikuttaa. Tämä taas auttaa muun muassa turvotuksen ja ummetuksen välttämisessä.

Tutkimuksen mukaan sellaiset yli 50-vuotiaat, jotka pureskelivat ruokansa huolellisesti, suoriutuivat paremmin kognitiivisissa testeissä kuin ne, jotka pureskelivat ruokaa vain vähän.

  Kahvi on terveellinen nautintoaine     

       Kahvin kohtuullinen käyttö vähentää diabetesriskiä, suojaa maksaa ja voi pidentää elinikää.

Kofeiini voi vähentää Parkinsonin taudin oireita, parantaa muistin toimintaa ja ehkäistä tyypin 2 diabetestä. Useissa väestötutkimuksissa on todettu, että runsaasti kahvia juovat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen muita harvemmin. 

Säännöllisen kahvin juonnin on todettu myös pienentävän maksakirroosin vaaraa.

Kofeiini myös parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Tästä on hyötyä etenkin vuoro- ja yötyössä, pitkillä ajomatkoilla – ja takkuisina aamuina. 

Toisaalta, kofeiini poistuu elimistöstä hitaasti, joten myöhäinen kahvittelu voi heikentää yöunta. Vaikutus on yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa myös perimä.

Suomalaiset sen tietävät: kuppi pari kahvia, ja väsymys haihtuu vauhdilla. Juoman sisältämän kofeiinin piristävä vaikutus on suurimmillaan puoli tuntia nauttimisen jälkeen, ja se kestää muutamia tunteja.

Kaikki kahvin hyödylliset vaikutukset eivät kuitenkaan johdu kofeiinista. 

      Kritiikille  puheenvuoro   

- Kahvin terveellisyyttä hehkutetaan nyt,  mutta totuus kahvin vaikutuksista voi olla karvas ja - kahvi on epäekologista, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.

• 
  

 Ursula Schwab on seurannut pitkään kahvitutkimuskenttää. 

- Kahvi on epäekologista, ja sen tuotantoon liittyy ongelmia. On mahdollista, että kahvin terveellisyyttä todistavat tutkimustulokset ovat taloudellisten intressien tukemia.                   

Kahvin terveellisyydestä kertovia tutkimustuloksia tuntuu tulevan tulvimalla. Lähes poikkeuksetta uudet tutkimukset  tukevat käsitystä siitä, että kahvilla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, eli voi olla, että siinä ovat taloudellisetkin intressit vaikuttaneet. Kahviteollisuudella on tarvetta tuoda kahvia esiin mahdollisimman  hyvässä valossa, koska  kahvin hinta on globaalisti noussut rajusti. Kahvin reipas hinnannousu voi saada kuluttajan miettimään kahvin kulutuksen vähentämistä ja sitä  kahviteollisuus tuskin toivoo...     

        Visited countries update 

Finland                45,4 k+ 

USA                      15,2 k+ 

Russia (before the Ukraine war)  5,32 k+ 

Germany                2,16 k+   

Singapore              1,58 k+

France                    1,44 k+

Ukraine                  1,09 k+                                                                         

Israel                        967  

Portugal                   874   

Hongkong                753                  

UK                             536

Indonesia                 382  

Canada                     339

Poland                      315 

Malesia                     255 

Netherlands             246

Mexico                      187          

Taiwan                      139        

Sweden                     126                

24 countries less than 100 visits                                             

Leivän suosio Suomessa on laskenut. Huolestuttavaa on se, saammeko ruoastamme tarpeeksi kuitua.  

Suolistosairaudet ovat viime vuosina yleistyneet merkittävästi. Riittävä kuidun saanti on suoliston terveyden kannalta tärkeää, ja täysjyvän vähäisen saannin on todettu olevan yksi keskeisimmistä ravitsemustekijöistä sairauksien takia menetettyjen elinvuosien taustalla.

Leipä- ja viljavalmisteet ovat olleet merkittävimmät kuidun lähteet suomalaisille. Nyt leivän syönnin väheneminen vaikuttaa näiden tärkeiden ainesosien saantiin ja sitä kautta terveyteemme.  Suomalaiset saavat pelkästä ruisleivästä puolet täysjyvästään, ja kaikista leivistä yhteensä jopa 70 prosenttia täysjyvästään.

Leipää pelätään turhaan

Joskus leipä jätetään pois ruokavaliosta siksi, että sen pelätään lihottavan. Ravitsemustutkija Meri Mustakallio Helsingin yliopistosta vakuuttaa, että pelko on turha.

– Ajatus leivän lihottavuudesta juontaa pitkälti 1990-luvulla yleistyneistä vähähiilihydraattisista dieeteistä ja laihuuden ihannoinnista. Näistä syntyi mediassa yksipuolinen kuva, joka on säilynyt tähän päivään asti.

Täysjyväleipä auttaa painonhallinnassa, koska se ylläpitää kylläisyyttä vaaleita vehnäleipiä paremmin. Silloin nälkä pysyy poissa ja päivän kokonaisenergian määrä voi laskea, jolloin paino putoaa. 

On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että täysjyväviljojen käyttö pienentää lihavuuden riskiä. 

Sen sijaan höttöviljatuotteiden eli muun muassa vähäkuituisen leivän kulutus suurentaa lihavuuden riskiä.

 Täysjyväleipä toimii parhaiten osana säännöllistä ateriarytmiä – esimerkiksi välipalana pääaterioiden välissä  Ja kotimaiset  tuotteet ovat tuontituotteita kuitupitoisempia.

         Pari sanaa tonnikalasta

Jos tonnikalapurkissa on MSC-merkki, kyseisen kalan alkuperä tunnetaan ja se on pyydetty MSC-sertifikaatin asettamien kestävyyskriteerien mukaisesti.                      MSC-sertifikaatin avulla pyritään kalastusta ohjaamaan kohti kestävämpiä toimintatapoja. 

  

Säilyketonnikala on monelle tuttu helppojen ja edullisten arkiaterioiden raaka-aine. Ravitsemuksellisesti se on mainio proteiinin lähde, jota voi syödä vaikka joka viikko.

”Jos syö kalaa suositusten mukaan eli kaksi tai kolme kertaa viikossa, yksi kala-aterioista voi hyvin olla purkkitonnikalaa. Siinä on saman verran proteiinia kuin punaisessa lihassa, mutta ei juuri ollenkaan rasvaa”,

Sääntö tonnikalapurkin avaamisesta: tonnikalaa ei pidä säilyttää avatussa purkissa. Muuten ruokaan voi irrota raskasmetalleja.

 

What does the guy read?

Newspaper Telegraph:

"Everyone must visit Finland this year." 

(Kaikkien on käytävä tänä vuonna  Suomessa.) 

Lehden matkailutoimittajat ovat valinneet listalle kohteita, joissa liikaturismi ei ole toistaiseksi muodostunut ongelmaksi. 

 A warm Finnish summer night

Turistirannat...

OMG !!!

               Vähennä istumista !!!

Pienetkin muutokset fyysisessä aktiivisuudessa vähentäisivät ennenaikaisten kuolemien määrää, todetaan tutkimuksessa.

Vain viisi minuuttia !!! ylimääräistä liikuntaa ja puoli tuntia vähemmän istumista päivässä voisivat auttaa miljoonia ihmisiä elämään vuosia pidempään, kertoo The Lancet -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkimus osoittaa, että vain viisi minuuttia kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa päivässä tai 30 minuuttia vähemmän istumista päivässä voi auttaa ehkäisemään jopa 10 prosenttia ennenaikaisista kuolemista. 

Suurin hyöty nähtiin, kun vähiten aktiiviset lisäsivät aktiivisuuttaan päivän aikana.

Pienillä muutoksilla harppaus eteenpäin

Professori Aiden Doherty Oxfordin yliopistosta sanoo tutkimusanalyysin olevan "harppaus eteenpäin" olemassa olevaan näyttöön verrattuna. 

Vain viisi minuuttia lisää kohtalaisen tehokasta liikuntaa pitäisi olla mahdollista useimmille ihmisille, myös niille, jotka harrastavat vain hyvin vähän liikuntaa tai inhoavat sitä.

– Kohtalainen liikunta on sellaista, joka saa meidät hengittämään hieman raskaammin. Niinpä jopa yksinkertaiset päivittäiset aktiviteetit, kuten reipas kävely tai kotityöt ajavat asian. 

Myös toisessa tutkimuksessa havaittiin, että pienet parannukset unessa, fyysisessä aktiivisuudessa ja ruokavaliossa olivat yhteydessä pidempään elämään.

Esimerkiksi viisi minuuttia lisää unta, vain kaksi minuuttia kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa – kuten reipasta kävelyä tai portaiden kiipeämistä – ja puoli annosta lisää vihanneksia päivässä voisivat lisätä elinaikaa jopa vuosilla niillä, joilla on huonoimmat uni-, liikunta- ja ruokailutottumukset.

Sydneyn yliopiston asiantuntijat keräsivät tietoa lähes 60 000 ihmisen aktiivisuustasoista, ruokavaliosta ja unesta.

Optimaalisin yhdistelmä oli 7–8 tuntia unta, yli 40 minuuttia kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa päivässä ja terveellinen ruokavalio. 

Tämä kombinaatio oli tutkimuksen mukaan täydessä yhteydessä                  vuosikymmeniä pidempään elämään...

  The Guardian ja Medical News today.