Makeasinikuusama

Hunajamarjalla on monta nimeä:
haskap, makeasinikuusama ja marjasinikuusama.
Hunajamarjan viljely on viime vuosina hieman yleistynyt Suomessa. Hedelmä- ja marjaviljelijäin liiton mukaan sitä viljellään Suomessa yli 70 tilalla. Kukinnot kestävät muutaman asteen pakkasta ja pensas kestää talvella jopa yli 40 asteen pakkasista. Marjat kypsyvät juhannuksen tienoilla.
Marja on ollut pitkään suuressa suosiossa muun muassa Japanissa, Venäjällä sekä Pohjois-Amerikassa. Japanissa marjaa arvostetaan sen terveysvaikutusten vuoksi ja sitä on luonnehdittu ”ikuisen nuoruuden marjaksi” korkeiden antioksidantti- ja vitamiinipitoisuuksien takia.
Hunajamarja peittoaa vaikutuksissaan jopa mustikan: Hunajamarjan ravintoarvo on 2,5-kertainen mustikkaan verrattuna.
Maultaan hunajamarja muistuttaa mustikkaa, mutta siinä on monenlaisia muitakin vivahteita. Ihmisillä on monia erilaisia tulkintoja mausta ja vivahteita voi löytää vaikkapa mustaherukasta, karviaisesta tai vadelmasta.
Maku ja makeus vaihtelevat hieman lajikkeiden ja kypsyysasteen mukaan. Marjaa saa myös säilöttyä ja hyödynnettyä esimerkiksi hilloissa, mehuissa, hyytelöissä ja leivonnassa.
Hunajamarjaa kannattaa istuttaa ainakin kahta lajiketta vierekkäin, sillä pensas on ristipölytteinen. Sen pölyttäjänä toimivat kimalaiset. Täysikasvuisesta pensaasta pitäisi tulla noin 3–5 kiloa satoa.














