Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2025 aikana 20 929 henkeä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 34 852 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 13 195 vähemmän kuin kuolleita.
Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2025 syntyi 45 835 lasta. Se on 2 115 lasta enemmän kuin vuonna 2024.
Syntyvyys kasvoi edellisvuodesta, sillä vuonna 2025 ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30, kun kalenterivuonna 2024 se oli 1,25.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Vaikka ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku 1,30 on korkeampi kuin vuosina 2023 ja 2024, se oli silti tilastointihistorian kolmanneksi matalin.
Pientä elpymistä syntyvyydessä kuitenkin nähtiin kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko se tänä vuonna.
Syntyvyys Suomessa oli vuonna 2025 korkeinta Keski-Pohjanmaalla (kokonaishedelmällisyysluku 1,62), Pohjanmaalla (1,58) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,56).
Matalinta syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa (1,13), Kymenlaaksossa (1,18) ja Etelä-Karjalassa (1,22).
Kovinta väkiluvun kasvua Uudellamaalla
Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2025 eniten Uudellamaalla (+ 19 713), Pirkanmaalla (+3 719) ja Varsinais-Suomessa (+3 255).
Kaikkiaan väkiluku kasvoi kuudessa maakunnassa, eli edellä luetellun kolmikon lisäksi Pohjanmaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1 227 henkeä. Kymenlaaksossa väkiluku väheni 1 158 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (17 385 henkeä), Varsinais-Suomi (4 918 henkeä) ja Pirkanmaa (4 585 henkeä).
Maahanmuutot laskivat useissa kansalaisuusryhmissä
Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2025 aikana 50 060 henkeä ja Suomesta ulkomaille 15 208 henkeä. Maahanmuuttoja oli 13 195 vähemmän ja maastamuuttoja 1 706 vähemmän kuin edellisvuonna.
Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 687 ja maasta muuttajista 8 870. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2025 mittaushistorian kolmanneksi korkein, 34 853 henkeä.
Vuonna 2025 eri kansalaisuuksista Ukrainan kansalaisten maahanmuutto laski selvästi eniten edellisvuodesta, 5 607 hengellä. Ukrainan kansalaisten maahanmuutto oli vuonna 2025 siitä huolimatta edelleen selvästi korkeinta eri kansalaisuuksista, 8 388 henkeä.
Seuraavaksi eniten Suomeen muutti Filippiinien (2 701) ja Sri Lankan (2 435) kansalaisia. Myös muista Etelä-Aasian maista tulleet olivat muuttotilaston kärjessä.
Maahanmuutto väheni selvästi Venäjän (1 270 henkeä) ja Filippiinien kansalaisilla (1 066 henkeä). Eniten lisääntyivät Iranin kansalaisten muutot, 154 henkilöllä.
Suomen kansalaisuuksia myönnettiin ennätysmäärä
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 14 124 maassa vakinaisesti asuvaa ulkomaiden kansalaista sai viime vuonna Suomen kansalaisuuden. Tämä oli uusi ennätys.
Vuonna 2024 kansalaisuuden saaneita oli 11 512.
Suomen kansalaisuus myönnettiin 2025 eniten Irakin kansalaisille (1 960), toiseksi eniten Venäjän kansalaisille (1 491) ja kolmanneksi eniten kansalaisuuden saaneiden joukossa oli Syyrian kansalaisia, 1 282.