Ruoka pitää pureskella kunnolla

Ruoan huolellinen pureskelu edistää ruoansulatusta ja painonhallintaa. Pureskeleminen voi tutkimusten mukaan myös tehostaa aivotoimintaa ja jopa suojata muistisairauksilta.

Pureskelun uskotaan lisäävän aivojen verenkiertoa, mikä voi parantaa keskittymiskykyä ja auttaa lievittämään stressiä.

Asiantuntijat suosittelevat valitsemaan enemmän pureskelua vaativia ruokia, jotta syöminen hidastuu ja keho ehtii hyödyntää ravinnon monipuoliset terveyshyödyt.

BBC:n artikkelin mukaan pureskelemalla ruoan huolellisesti ihminen syö vähemmän kuin jos hän hotkii ruoan huonosti pureskeltuna.

Pureskelu auttaa saavuttamaan kylläisyyden tunteen entistä pienemmällä ruokamäärällä. Tämä auttaa painonhallinnassa.

Yhteys muistisairauteen

Pureskelu on monella muullakin tavalla hyödyllistä. Perusteellinen pureskelu auttaa vapauttamaan ruoasta ravintoaineita, joita kehomme tarvitsee.

Pureskelu hajottaa ruokaa pieniksi hiukkasiksi ja kostuttaa sen syljellä, jolloin ruoka on helppo niellä. Pureskelu laukaisee suoliston ja haiman erittämään nesteitä, jotka auttavat käsittelemään ruokaa edelleen.

Mitä pienemmiksi osasiksi ruoka pureskellaan, sitä paremmin ruoansulatusnesteet voivat vaikuttaa. Tämä taas auttaa muun muassa turvotuksen ja ummetuksen välttämisessä.

Tutkimuksen mukaan sellaiset yli 50-vuotiaat, jotka pureskelivat ruokansa huolellisesti, suoriutuivat paremmin kognitiivisissa testeissä kuin ne, jotka pureskelivat ruokaa vain vähän.

  Kahvi on terveellinen nautintoaine     

       Kahvin kohtuullinen käyttö vähentää diabetesriskiä, suojaa maksaa ja voi pidentää elinikää.

Kofeiini voi vähentää Parkinsonin taudin oireita, parantaa muistin toimintaa ja ehkäistä tyypin 2 diabetestä. Useissa väestötutkimuksissa on todettu, että runsaasti kahvia juovat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen muita harvemmin. 

Säännöllisen kahvin juonnin on todettu myös pienentävän maksakirroosin vaaraa.

Kofeiini myös parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Tästä on hyötyä etenkin vuoro- ja yötyössä, pitkillä ajomatkoilla – ja takkuisina aamuina. 

Toisaalta, kofeiini poistuu elimistöstä hitaasti, joten myöhäinen kahvittelu voi heikentää yöunta. Vaikutus on yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa myös perimä.

Suomalaiset sen tietävät: kuppi pari kahvia, ja väsymys haihtuu vauhdilla. Juoman sisältämän kofeiinin piristävä vaikutus on suurimmillaan puoli tuntia nauttimisen jälkeen, ja se kestää muutamia tunteja.

Kaikki kahvin hyödylliset vaikutukset eivät kuitenkaan johdu kofeiinista. 

      Kritiikille  puheenvuoro   

- Kahvin terveellisyyttä hehkutetaan nyt,  mutta totuus kahvin vaikutuksista voi olla karvas ja - kahvi on epäekologista, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.

• 
  

 Ursula Schwab on seurannut pitkään kahvitutkimuskenttää. 

- Kahvi on epäekologista, ja sen tuotantoon liittyy ongelmia. On mahdollista, että kahvin terveellisyyttä todistavat tutkimustulokset ovat taloudellisten intressien tukemia.                   

Kahvin terveellisyydestä kertovia tutkimustuloksia tuntuu tulevan tulvimalla. Lähes poikkeuksetta uudet tutkimukset  tukevat käsitystä siitä, että kahvilla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, eli voi olla, että siinä ovat taloudellisetkin intressit vaikuttaneet. Kahviteollisuudella on tarvetta tuoda kahvia esiin mahdollisimman  hyvässä valossa, koska  kahvin hinta on globaalisti noussut rajusti. Kahvin reipas hinnannousu voi saada kuluttajan miettimään kahvin kulutuksen vähentämistä ja sitä  kahviteollisuus tuskin toivoo...     

        Visited countries update 

Finland                45,3 k+ 

USA                      15,2 k+ 

Russia (before the Ukraine war)  5,32 k+ 

Germany               1,86 k+   

Singapore              1,58 k+

France                    1,44 k+

Ukraine                  1,09 k+                                                                         

Israel                        940  

Portugal                   874   

Hongkong                753                  

UK                             536

Indonesia                 382  

Canada                     339

Poland                      315 

Malesia                     255 

Netherlands             246

Mexico                      187          

Taiwan                      139        

Sweden                     126                

24 countries less than 100 visits                                             

Leivän suosio Suomessa on laskenut. Huolestuttavaa on se, saammeko ruoastamme tarpeeksi kuitua.  

Suolistosairaudet ovat viime vuosina yleistyneet merkittävästi. Riittävä kuidun saanti on suoliston terveyden kannalta tärkeää, ja täysjyvän vähäisen saannin on todettu olevan yksi keskeisimmistä ravitsemustekijöistä sairauksien takia menetettyjen elinvuosien taustalla.

Leipä- ja viljavalmisteet ovat olleet merkittävimmät kuidun lähteet suomalaisille. Nyt leivän syönnin väheneminen vaikuttaa näiden tärkeiden ainesosien saantiin ja sitä kautta terveyteemme.  Suomalaiset saavat pelkästä ruisleivästä puolet täysjyvästään, ja kaikista leivistä yhteensä jopa 70 prosenttia täysjyvästään.

Leipää pelätään turhaan

Joskus leipä jätetään pois ruokavaliosta siksi, että sen pelätään lihottavan. Ravitsemustutkija Meri Mustakallio Helsingin yliopistosta vakuuttaa, että pelko on turha.

– Ajatus leivän lihottavuudesta juontaa pitkälti 1990-luvulla yleistyneistä vähähiilihydraattisista dieeteistä ja laihuuden ihannoinnista. Näistä syntyi mediassa yksipuolinen kuva, joka on säilynyt tähän päivään asti.

Täysjyväleipä auttaa painonhallinnassa, koska se ylläpitää kylläisyyttä vaaleita vehnäleipiä paremmin. Silloin nälkä pysyy poissa ja päivän kokonaisenergian määrä voi laskea, jolloin paino putoaa. 

On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että täysjyväviljojen käyttö pienentää lihavuuden riskiä. 

Sen sijaan höttöviljatuotteiden eli muun muassa vähäkuituisen leivän kulutus suurentaa lihavuuden riskiä.

 Täysjyväleipä toimii parhaiten osana säännöllistä ateriarytmiä – esimerkiksi välipalana pääaterioiden välissä  Ja kotimaiset  tuotteet ovat tuontituotteita kuitupitoisempia.

         Pari sanaa tonnikalasta

Jos tonnikalapurkissa on MSC-merkki, kyseisen kalan alkuperä tunnetaan ja se on pyydetty MSC-sertifikaatin asettamien kestävyyskriteerien mukaisesti.                      MSC-sertifikaatin avulla pyritään kalastusta ohjaamaan kohti kestävämpiä toimintatapoja. 

  

Säilyketonnikala on monelle tuttu helppojen ja edullisten arkiaterioiden raaka-aine. Ravitsemuksellisesti se on mainio proteiinin lähde, jota voi syödä vaikka joka viikko.

”Jos syö kalaa suositusten mukaan eli kaksi tai kolme kertaa viikossa, yksi kala-aterioista voi hyvin olla purkkitonnikalaa. Siinä on saman verran proteiinia kuin punaisessa lihassa, mutta ei juuri ollenkaan rasvaa”,

Sääntö tonnikalapurkin avaamisesta: tonnikalaa ei pidä säilyttää avatussa purkissa. Muuten ruokaan voi irrota raskasmetalleja.

 

What does the guy read?

Newspaper Telegraph:

"Everyone must visit Finland this year." 

(Kaikkien on käytävä tänä vuonna  Suomessa.) 

Lehden matkailutoimittajat ovat valinneet listalle kohteita, joissa liikaturismi ei ole toistaiseksi muodostunut ongelmaksi. 

 A warm Finnish summer night

Turistirannat...

OMG !!!

               Vähennä istumista !!!

Pienetkin muutokset fyysisessä aktiivisuudessa vähentäisivät ennenaikaisten kuolemien määrää, todetaan tutkimuksessa.

Vain viisi minuuttia !!! ylimääräistä liikuntaa ja puoli tuntia vähemmän istumista päivässä voisivat auttaa miljoonia ihmisiä elämään vuosia pidempään, kertoo The Lancet -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkimus osoittaa, että vain viisi minuuttia kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa päivässä tai 30 minuuttia vähemmän istumista päivässä voi auttaa ehkäisemään jopa 10 prosenttia ennenaikaisista kuolemista. 

Suurin hyöty nähtiin, kun vähiten aktiiviset lisäsivät aktiivisuuttaan päivän aikana.

Pienillä muutoksilla harppaus eteenpäin

Professori Aiden Doherty Oxfordin yliopistosta sanoo tutkimusanalyysin olevan "harppaus eteenpäin" olemassa olevaan näyttöön verrattuna. 

Vain viisi minuuttia lisää kohtalaisen tehokasta liikuntaa pitäisi olla mahdollista useimmille ihmisille, myös niille, jotka harrastavat vain hyvin vähän liikuntaa tai inhoavat sitä.

– Kohtalainen liikunta on sellaista, joka saa meidät hengittämään hieman raskaammin. Niinpä jopa yksinkertaiset päivittäiset aktiviteetit, kuten reipas kävely tai kotityöt ajavat asian. 

Myös toisessa tutkimuksessa havaittiin, että pienet parannukset unessa, fyysisessä aktiivisuudessa ja ruokavaliossa olivat yhteydessä pidempään elämään.

Esimerkiksi viisi minuuttia lisää unta, vain kaksi minuuttia kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa – kuten reipasta kävelyä tai portaiden kiipeämistä – ja puoli annosta lisää vihanneksia päivässä voisivat lisätä elinaikaa jopa vuosilla niillä, joilla on huonoimmat uni-, liikunta- ja ruokailutottumukset.

Sydneyn yliopiston asiantuntijat keräsivät tietoa lähes 60 000 ihmisen aktiivisuustasoista, ruokavaliosta ja unesta.

Optimaalisin yhdistelmä oli 7–8 tuntia unta, yli 40 minuuttia kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa päivässä ja terveellinen ruokavalio. 

Tämä kombinaatio oli tutkimuksen mukaan täydessä yhteydessä                  vuosikymmeniä pidempään elämään...

  The Guardian ja Medical News today.

         

Fra Norge til Finland 

   

Norjalainen  pienestä maalaiskylästä kotoisin oleva Chris Myrdal, 30, muutti Suomeen viisi vuotta sitten. Syy oli se varsin yleinen: Rakkaus.                             Hän tapasi suomalaisen naisen, joka oli Oslossa opiskelijavaihdossa ja halusi sen jälkeen palata Suomeen ja Chris muutti mukana.

- Alku Suomessa oli karu. Olen vähän ujo ja introvertti. Vietin lähes koko ensimmäisen vuoden Suomessa sisätiloissa kotona ja työpaikalla, koska en oikeasti tuntenut ketään...           Chrisin ujouteen ei uskota, sillä hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Mies tekee sisältöä siitä, miltä Suomi näyttää norjalaisen silmissä.  Tiktokiin, Instagramiin ja Youtubeen.

 - Latasin verkkoon videon ja kerroin, mitä olen oppinut Suomesta. Mikä täällä on hienosti ja mikä on vaikeaa.                   Hän toteutti ideansa, ja alkoi saada palautetta videoistaan. Saman kokeneilta Suomeen muuttaneilta ulkomaalaisilta alkoi tulla vertaistukea, suomalaisilta taas neuvoja ja apua.

- Se motivoi tekemään enemmän videoita ja sitten yht'äkkiä minulla oli verkkoyhteisö. Nyt instagramissa on noin 15 000 seuraajaa. Heistä lähes puolet on  suomalaisia.

Chris tunnustaa, että moni asia Suomessa on lyönyt hänet ällikällä. Suomi on todella moderni, jopa futuristinen maa.

Chris tekee ahkerasti Suomesta kertovia videoita. Hänen mielestä Suomi on monessa asiassa Norjaan verrattuna  vuosia edellä. Hän ihailee myös suomalaisia ruokarobotteja sekä joukkoliikennettä. Suomen modernius yllätti ja hän kehuu edistyksellisyyttä.

Suomalainen ruoka on Chrisille mieleen ja varsinkin mämmi. Hän myös kokee, että suomalaiset arvostavat omaa kulttuuriaan norjalaisia enemmän. Hyvä esimerkki tästä on sauna.    

- En tiennyt, että lähes jokaisessa suomalaisessa rakennuksessa tai jokaisella mökillä on sauna. Enkä ole ennen tajunnut, miten syvällä se istuu suomalaisessa kulttuurissa.                                                                       

Suomalaiset kirosanat tiedetään                

Kuinka hyvin norjalaiset sitten yleensä tuntevat Suomen? Chrisin mukaan yksi suomalaisen elämän osa-alue on siellä sangen tuttu: kirosanat.

-Voin jutella Suomesta kenelle tahansa, jonka en usko tietävän mitään aiheesta ja hän heittää heti keskusteluun suomalaisen kirosanan, nauraa Chris.   

- Tottakai myös Koskenkorva Suomesta tiedetään. 

 Suomeen tulee "sokerimullistus" 

Monet suomalaisille tutut sokerituotteet  katoavat kauppojen hyllyiltä ja ulkomaisiin sokereihin liittyy paljon epäilyjä...

Suomen Sokerin Porkkalan pala-, tomu ja raesokerilinjat suljetaan.

Kiinalainen robotti rikkoi puoli­maratonin ME:n 

Unitree He- robo ME - vauhdissa

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä juostiin puolimaraton, johon osallistui ihmisjuoksijoiden lisäksi humanoidirobotteja.

Kilpailussa kiinalaiset valmistajat esittelivät robotiikan edistysaskelia. Robotit ja ihmiset juoksivat eri kaistoilla. Näin vältettiin mahdolliset törmäykset ja muut onnettomuudet.

Osaa roboteista kuvailtiin hyvinkin ketteriksi. Toiset vaikuttivat hieman alkeellisemmilta.

Humanoidirobotti Flash ylittää maaliviivan.

Väsymykseen lyyhistynyt robotti kannettiin pois kilpailuradalta. 

Kilpailussa rikottiin samalla puolimaratonin maailmanennätys – teknisesti. Koska ennätyksen juoksi robotti, niin aikakirjoihin se ei päädy.

Robotin juoksema aika 50.26 on lähes seitsemän minuuttia nopeampi !!! kuin Ugandan Jacob Kiplimon aiemmin tänä keväänä juoksema maailmanennätys. 

Sunnuntaina juostu kilpailu osoitti, miten huikeasti humanoidirobotit ovat kehittyneet vuoden aikana. 

Vuosi sitten samassa kilpailussa nopein robotti juoksi kisan aikaan kaksi tuntia ja 40 minuuttia. 

Mukana oli nyt noin sata robottia, kun viime vuonna osallistujia oli alle 20.

   Supermarja    Makeasinikuusama  

eli Hunajamarja  on tunnettu terveysvaikutuksistaan ja helppo hoitaa. Hieman pitkulaista mustikkaa muistuttavat marjat kypsyvät aikaisin kesällä ja satokausi kestää suunnilleen heinäkuun loppuun.

Se on jalostettu koristepensaana käytetystä ja Suomessakin luonnonvaraisena kasvavasta sinikuusamasta, jonka marjat puolestaan ovat  lievästi myrkyllisiä. 

Vaikka pensas menestyy hyvin Suomen oloissa ja kestää erittäin hyvin talvea, se on silti valitettavan huonosti tunnettu. 

Euroopan unioni salli hunajamarjan myynnin elintarvikkeena vasta joulukuussa 2018, eikä laji ole vakiinnuttanut asemaansa vielä: harva suomalainen edes tietää koko marjasta.

Hunajamarja on Japanissa nimeltään haskap ja suuressa suosiossa. Sitä arvostetaan sen terveysvaikutusten vuoksi ja tunnetaan "ikuisen nuoruuden marjana" korkeiden antioksidantti- ja vitamiinipitoisuuksien takia. 

Hunajamarjan viljely on viime vuosina hieman yleistynyt Suomessa. Hedelmä- ja marjaviljelijäin liiton mukaan sitä viljellään Suomessa yli 70 tilalla. Kukinnot kestävät muutaman asteen pakkasta ja pensas kestää talvella jopa yli 40 asteen pakkasista. Marjat kypsyvät juhannuksen tienoilla.

Hunajamarja peittoaa vaikutuksissaan jopa mustikan:    Hunajamarjan ravintoarvo on 2,5-kertainen mustikkaan verrattuna. 

Maultaan hunajamarja muistuttaa mustikkaa, mutta siinä on monenlaisia muitakin vivahteita. Ihmisillä on monia erilaisia tulkintoja mausta ja vivahteita voi löytää vaikkapa mustaherukasta, karviaisesta tai vadelmasta.

Maku ja makeus vaihtelevat hieman lajikkeiden ja kypsyysasteen mukaan. Marjaa saa myös säilöttyä ja hyödynnettyä esimerkiksi hilloissa, mehuissa, hyytelöissä ja leivonnassa.

Hunajamarjaa kannattaa istuttaa ainakin kahta lajiketta vierekkäin, sillä pensas on ristipölytteinen. Sen pölyttäjänä toimivat kimalaiset. Täysikasvuisesta pensaasta pitäisi tulla noin 3–5 kiloa satoa.