Maailman taiteellisin kansa taikoo taidetta vaikka turpeesta

Suomussalmelainen peltomaisema yllättää ohikulkijan.

Lähes tuhat turvepäistä ihmishahmoa seisoo hiljaa pellolla Kainuussa.

Erikoiset ihmishahmot ovat jököttäneet pellolla jo 21 vuoden ajan. Jopa kymmenettuhannet ihmiset käyvät kesäisin katsomassa Hiljaista kansaa.

Ensivilkaisulla pellolla näkyy olevan suuri joukko ihmisiä. Vain kiireestä hetken irtioton ottava huomaa asian oikean laidan. Lähes keskellä ei mitään olevan kohtaamispaikan pitkään jatkunut suosio on vertaansa vailla.
Puhuttelevuudessaan ainutkertaisen taideteoksen, Hiljaisen kansan, loi vuonna 1988 taiteilija Reijo Kela. Monien mutkien jälkeen 900 turvepäistä hahmoa ovat seisseet paikoillaan Käpylän pellolla jo 21 vuotta.
Pysähtyessään ihailemaan maisemateosta, matkaaja voi nauttia myös muurinpohjaletuista nokipannukahvin kera.
- Kesän aikana vierailijoita voi olla jopa 20 000.

Kyseessä lienee eittämättä yksi Suomen ainutlaatuisimpia taideteoksia.

 

Hiljainen kansa vaihtaa vaatteensa kahdesti vuodessa, ennen kesää ja ennen talvea. Kun turvepäät ja vaatteet poistetaan, pelto on täynnä ristejä. Sen jälkeen ristit saavat uudet asusteet ja lopulta uudet päät kuokitaan suosta ristien päälle. Tänäkin kesänä vaatteidenvaihto oli suuri urakka ja vaatelahjoituksia otettiinkin vastaan ympäri Kainuuta. Myös kansalla kulkeva yleisö voi lahjoittaa siistissä kunnossa olevia vaatteitaan.
- Ihmiset ovat otettuja siitä, että voivat ottaa osaa taiteeseen.
Kukkamekot, kauluspaidat ja huivit saavat pellolla uudet omistajat. Eräälle hahmolle on tuotu kuluvan kesän aikana sateenvarjo.
- Tämä toki kuvaa hyvin tätä kesää.
Jokaisen henkilökohtainen tuntemus hiljaisesta kansasta voi olla hyvin erilainen.
Varsinkin vanhemmilla suomalaisilla sota-ajat nousevat mieleen taideteosta katsellessa.
Nuoremmille kansa taas kuvastaa harakanpelättimiä tai zombeja.

 

 

- Aika moni miettii Hiljaisen kansan sisältöä, mitä se voisi olla. Siihen liitetään se, etteivät suomalaiset juuri nouse barrikadeille, eivätkä heittele polttopulloja. Otetaan vastaan se, mitä ylhäältä annetaan, kuvaillaan ihmisten tuntemuksia.
- Kysyimme taiteilijalta, mitä hän haluaa, että taideteoksen tarkoituksesta sanotaan. Hän sanoi, ettei sitä tarvitse selittää ollenkaan, itse kukin voi miettiä tarkoitusta.

 

Kahvilanpitäjä rouva Huttunen kertoo vanhemmasta amerikkalaisesta rouvasta, joka oli tullut
pellolla vierailun jälkeen haltioituneena kertomaan, kuinka hahmot laulavat hänelle.
Ruotsalaismies oli puolestaan ollut pyöräretkellä, mutta kokenut hahmot niin kummitusmaisina, ettei kyennyt menemään pellolle ollenkaan. Muutamia vuosia sitten eräs vierailija soitteli hiljaisen kansan joukossa viulua.
Pellolla on kuultu myös muita soittimia.
- Puhuttelevuudesta hyvä esimerkki on sveitsiläinen herra. Hän oli käynyt täällä yhtenä kesänä ja oli kokenut tämän hyvin vahvasti.
Mies tuli seuraavana kesänä takaisin säkkipillin kanssa ja soitti sitten pellon kulmalla kansalle pitkän kappaleen ja lopuksi teki kunniaa sille.
- Se oli hyvin liikuttava tapahtuma.