Jos IMF sitoisi valtionvelan nettovelkaan eikä nykyisellä tavalla bruttovelkaan,
Suomi ei hipoisi EU:n velkarajoja, kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo.
Suomen velka on mittaustavasta kiinni. Jos Suomen valtionvelka mitattaisiin toisella tavalla, Suomi ei olisikaan lähellä ylittämässä EU-sääntöjen 60 prosentin velkarajaa vaan maailman seitsemänneksi varakkain ja vähiten nettoveloissa suhteessa bruttokansantuotteeseen oleva valtio. Näin kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa. IMF:n lokakuussa julkaiseman nettovelkataulukon mukaan varakkain, eli valtio jolla on vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:hen, on Norja. Viimeisenä on Kreikka.
Suomi on öljyvaltio Saudi-Arabian jälkeen seitsemäntenä!!!
Nettovelkataulukolla Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.
- Jos EU:n velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla, Uusitalo kirjoittaa.
- Nettovelkaan sidottu velkaraja olisi muutenkin ainakin Suomen kannalta bruttovelkarajaa fiksumpi vaihtoehto.
IMF:n laskelmissa finanssivarallisuuteen ei lasketa hankalasti arvotettavia eriä kuten sairaaloita, maanteitä ja puistoja, vaan ainoastaan arvopaperit, jotka olisivat myytävissä ja joilla julkisen sektorin velan voisi periaatteessa kuitata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti