Nu firar vi Ruotsalaisuuden päivää 6.11.

          

”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv ljud högt, ljud fritt från strand till strand
i tusen sjöars land! ”
Ruotsalaisuuden päivän juhlintaan kuuluu oleellisena osana Modermålets sång – Äidinkielen laulu.

Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomi kuului kauan Ruotsin valtakuntaan ja ruotsi oli silloin suomalaistenkin hallintokieli. Ruotsalaisuuden juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä.

Ruotsin kielen asemasta ja merkityksestä

Nykyään ruotsin kieli on itsenäisen Suomen toinen virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista, joilla on perustuslakiin kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esim. virastoissa. Myös jokainen suomenkielinen koululainen opiskelee ruotsin kieltä koulussa – samoin kuin ruotsinkielinen suomea. Eniten ruotsia puhutaan Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Kulttuurivaikuttajia - kahdella kielellä

Johan Ludvig Runeberg, Sakari Topelius ja Tove Jansson olivat esimerkkejä suomenruotsalaisia kirjailijoista, joiden tekstit, niin runot, sadut kuin kertomuksetkin ovat jääneet elämään lukuisten suomalaisten mieliin - olipa äidinkieli suomi, ruotsi tai jokin muu.