Venäjänkieli on valloittanut Itä- Suomen

        Suurimmassa osassa maata toinen kotimainen kieli on jo venäjä.

Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki esitti Helsingin yliopiston tilaisuudessa hämmästyttävää karttaa.
Jos Suomen kuntakartta väritetään sen mukaan, onko kunnassa enemmän ruotsinkielisiä vai venäjänkielisiä, suurimmassa osassa maatamme "toinen kotimainen kieli" alkaa olla venäjä.

Venäläistä Suomea ovat maan itä-, keski- ja pohjoisosat, mutta myös Pirkanmaa, enin osa Hämettä ja Satakunta.
Tilastokeskuksen laatiman kartan mukaan Suomen 20 suurimmasta kunnasta 15:ssä on enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä. Tampere on venäjänkielistä Suomea, samoin kuin Oulu. Venäjä on isompi myös etelärannikon Salossa, länsirannikon Porissa ja Pohjanmaan Seinäjoella.
Ruotsi säilyy kakkosena Helsingissä, Espoossa, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla, jossa tosin ollaan jo hilkulla.

Koko maassa ruotsinkielisiä on 291 000 eli viisi kertaa enemmän kuin venäjänkielisiä, joita on 62 000. Ruotsinkieliset vain ovat keskittyneet etelä- ja länsirannikolle.
Venäjänkielisten määrä kuitenkin kasvaa. Siirtolaisinstituutin johtaja Ismo Söderling on laskenut, että vuonna 2050 Suomessa eläisi jo 240 000 venäjänkielistä.

Jos venäjään sovellettaisiin samoja kriteerejä kuin suomeen ja ruotsiin, se olisi jo virallinen kieli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Pääkaupunkimme pääkadulla lukisi kyrillisin kirjaimin
Маннерхейминтие, ja koulunsa voisi käydä venäjäksi.