Suomeen kohdistuu 6 laajaa uhkaa

Sisäministeriön julkistaman riskiarvion mukaan tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi sähköverkon vakavat häiriöt, kyberhyökkäykset sekä maailmanlaajuiset tartuntataudit. Tapahtumat ovat niin vakavia, että Suomen on varauduttava niihin riippumatta niiden todennäköisyydestä.

Energiansaannin vakavat häiriöt
 Sähköverkon häiriöt
Sähkön häiriötön saatavuus on huoltovarmuuden kannalta erityisen kriittistä. Vakava sähkön saannin häiriö vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin ja voi vaarantaa kriittiset toiminnot ja väestön hyvinvoinnin. Kantaverkon osalta suuri riski on samanaikaisesti kaksi suurta häiriötilannetta huippukulutuksen aikana.

Riskiarvion mukaan tällainen tilanne voi olla esimerkiksi suuren ydinvoimalaitoksen ja tuontiyhteyden yhtäaikainen vikaantuminen. Tällöin pahin kuviteltavissa oleva tilanne on, että koko sähköjärjestelmää koskeva yhteiskäyttö romahtaa ja sen seurauksena koko kantaverkko kaatuu. Verkon kokoaminen voi viedä päiviä.

- Sähkön saannin häiriöiden todennäköisyys arvioidaan kokonaisuudessaan korkeaksi ja vaikutuksiltaan vakaviksi.

Kyberhyökkäykset
Pahimmillaan valtiollinen kyberhyökkäys kohdistuu kaikkiin sekä kriittisen infrastruktuurin kohteisiin että elintärkeisiin toimintoihin.
Ympäristövaikutukset kerrannaisvaikutuksineen voivat olla mittavia, jos kohteena on ollut esimerkiksi ydinvoimala tai vesihuoltojärjestelmä.
- Taloudelliset ja aineelliset vahingot voidaan laskea pahimmillaan sadoissa miljoonissa euroissa. Myös ihmishenkien menetykset ovat mahdollisia.

Influenssapandemia
Maailmanlaajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tartuntataudit.
Nopeasti ympäri maailmaa leviävässä epidemiassa, pandemiassa, sairastavuus voi kohota jopa 25-35 prosenttiin väestöstä. Pandemiassa influenssan taudinkuva voi olla kausi-influenssaa vaikeampi ja vakavia tautimuotoja saavat myös täysin terveet nuoret ja aikuiset, eivät vain riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.
Viimeisimmät laajat influenssapandemiat ovat puhjenneet 10-40 vuoden välein ja uuden pandemian synnyn todennäköisyys on suuri.
- Pandemian suorat vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmälle ja muulle yhteiskunnalle ovat merkittävät, koska suuri joukko ihmisiä sairastuu ja monia kuolee.

Turvallisuuskriisi
Suomen puolustuspolitiikan tavoitteena on ylläpitää toimintaympäristöön ja voimavaroihin suhteutettua kansallista puolustuskykyä, jonka tärkein tavoite on ehkäistä Suomen joutuminen painostuksen tai hyökkäyksen kohteeksi.

 

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suorituskyvyt muodostavat pidäkkeen, joka mahdollistaa rajatilanteen hallitsemisen, alueellisen koskemattomuuden turvaamisen sekä sotilaallisen hyökkäyksen ennaltaehkäisemisen ja torjumisen.
- Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallisen voimankäytön uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia eikä sotilaallista uhkaa voida kokonaan sulkea pois.

 Vakava ydinonnettomuus

Vakavan ydinvoimalaitoksen teoreettinen todennäköisyys on erittäin pieni, mutta mahdollisuutta ei voi kokonaan sulkea pois.
Onnettomuus kotimaisella tai lähialueen ydinvoimalaitoksella voi aiheuttaa säteilyvaaratilanteen, jonka hoito edellyttää toimia kaikilta hallinnon aloilta ja tasoilta.
- Säteilyvaaratilanteella on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinolosuhteisiin ja elinympäristöön, merkittäviä psykologisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia sekä merkittäviä taloudellisia seurauksia.




 

   Aurinkomyrskyn 100 vuoden riskit.

Aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa kestostaan ja voimakkuudestaan riippuen sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, elintarvike- ja vesihuoltoon sekä infrastruktuuriin.
Aurinkomyrskyjen tuottamia häiriöitä havaitaan koko Suomessa. Aurinkomyrskyjen vaikutuksesta satelliittipohjainen tiedonsiirto keskeytyy, navigointi vaikeutuu, radiotaajuisessa kommunikaatiossa esiintyy katkoksia sekä sähkönjakelussa ongelmia useiden päivien tai jopa viikkojen ajan.
- Kerran 100 vuodessa arvellaan tapahtuvan aurinkomyrskyjä, joiden vaikutukset tuntuisivat koko maassa ja useilla eri yhteiskunnan sektoreilla.

Kuuden laajamittaisen uhkan lisäksi riskiarviossa on lueteltu 15 vakavaa alueellista tapahtumaa. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksissa tai sen läheisyydessä sekä vakava kemikaali- tai räjähdeonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa.
Vakaviksi alueellisiksi tapahtumiksi luokitellaan myös suuronnettomuudet, laajat samanaikaiset metsäpalot sekä laaja ja pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö.