Pelloissanne voi piileskellä vaikka mitä

         Hämeenkoskelta löytyi 300 viikinkiaikaista hopeakolikkoa.

Pellolta löydetyt kolikot ovat poikkeuksellisen hyväkuntoisia. 

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -yhdistys löysi pellolta helatorstaina 46 hopearahaa, ja etsinnät jatkuivat tällä viikolla.Alueelta on kaivettu kaikkiaan 300 hopeakolikkoa.

- Kenttätutkimukset paikalla ovat tältä erää päättyneet, ja maanomistaja pääsee jatkamaan toukotöitään pellolla entiseen tapaan, Museovirasto kertoo tiedotteessa.

Viikinkiaikainen rahalöytö on viime vuosikymmenten suurin.Suurin osa rahoista on tyypillisiä 1000-luvun alun saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita, mutta joukossa on myös ainakin yksi bysanttilainen raha ja sellaisen jäljitelmä.
Museovirasto tuo rahat nähtäviksi Hämeenlinnaan ja Kansallismuseoon mahdollisimman pian.
 

          Suomesta löytyi 1200 vuotta vanha koru

          Ainutlaatuinen kolmipäinen kotkakoru on ilmeisesti matkannut Suomeen kaukaa Venäjältä.

 

 

Merkittävä muinaislöytö tehtiin Vesilahdella Pirkanmaalla sijaitsevan Laukon kartanon mailta.
Kolmipäinen kotkakoru on alustavissa tutkimuksissa ajoitettu merovingiajalle
(v. 550-800) asti.

Laukon kartanon mukaan kotkakoru edustaa loistokasta permiläistä muotoperinnettä.
Se on ilmeisesti tuotu muinaiseen Laukkoon pitkän matkan päästä Venäjältä, Volgan mutkan pohjoispuolelta.
Löytö tehtiin Laukon kartanon edustalla sijaitsevalta maineikkaalta Pohdonsaarelta 18. lokakuuta. Korun löysivät Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät tekeillä olevan dokumenttisarjan kuvausten yhteydessä. Asialla ollut tunnettu metallinetsinharrastajaryhmä on aiemmin löytänyt maailman maineeseen nousseen Janakkalan miekkamiehen.

Tarunhohtoisella Pohdonsaarella käytiin historian hämärissä legendaarinen kaksintaistelu pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen ja venäläispäällikkö Pohdon välillä. Uudet esihistorialliset korulöydöt kertovat, että luonnonkauniilla saarella on sijainnut paikallisten mahtisukujen uhripaikka jo vuosisatoja ennen Matti Kurjen päiviä.
Laukon kartanon mailta on viime aikoina paikallistettu useita esihistoriallisia hauta- ja uhripaikkoja, jotka ovat mullistaneet tutkijoiden käsityksiä elämästä muinaisesta Laukosta.
Historiankirjoissa Laukko mainitaan ensi kerran vuonna 1416.
Kartano viettää ensi kesänä 600-vuotisjuhlaansa, jonka myötä sen ovet avataan suurelle yleisölle.