Uni ei tule, tai tulee, mutta yhtäkkiä jokin herättää, eikä unenpäästä kiinni saaminen enää onnistu. Seuraavana päivänä uuvuttaa.
Puolet suomalaisista aikuisista kokee olevansa väsyneitä arkisin.
Myös varsinaiset unihäiriöt ovat lisääntyneet. Niistä kärsii joka viides suomalaisista.
Yli 300 0000 meistä syö säännöllisesti unilääkkeitä.
Suomalaiset nukkuvat liian vähän ja ovat vaarallisen tottuneita siihen.
Suomalaiset nukkuvat liian vähän ja ovat vaarallisen tottuneita siihen.
Nukkuminen kannattaa, sillä unella on useita tärkeitä tehtäviä: unen aikana aivot puhdistuvat ja vahvistavat muistia, kasvuhormonia erittyy, kudosvauriot korjaantuvat ja aivojen energiavarastot täyttyvät.
Mistä sitten tietää, mikä on itselle riittävä unenmäärä?
Sitä tuntuisi olevan yksinkertaisinta arvioida sillä, herääkö aamulla virkeänä.
Kroonisesti väsynyt ihminen ei tunnista väsymystään, koska siitä on tullut normaali olotila.
Parempi keino selvittää tarvittava unenmäärä on yksinkertainen:
lisää unenmäärää tunnilla ja vertaa olotilaa aiempaan.
Onko olo virkeämpi? Kumppaneilta ja työkavereilta voi kysyä, onko heidän mielestään paremmalla tuulella tai vähemmän ärtynyt.
Kannattaa myös miettiä, onko omasta mielestään selvinnyt paremmin kaikista päivän mukanaan tuomista haasteista.
Toinenkin univajeesta kertova asia on:
Jos nukahtaa ennen kuin pää osuu tyynyyn, todennäköisesti kyse ei ole vain mahtavista unenlahjoista, vaan univajeesta kärsivästä ihmisestä.
Kuinka monta tuntia sitten on riittävästi?
Yhtä oikeaa vastausta ei ole.
Kaikille keskimääräinen seitsemän tuntia ei riitä.
Unesta häviää aina puoli tuntia. Nukahtaminen kestää noin puoli tuntia, ja yöllä saattaa herätä useammin kuin ajattelee. Arviomme unen kestosta on siis aina
hieman alakanttiin.
Nukumme vähemmän kuin luulemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti