Kotihirvi keittiössä

Vaasan lähistöllä Raippaluodossa asuva 65-v. Markku Harju on eläinrakas. 
Hän on pyörittänyt perheensä kanssa villieläinhoitola Nordic Wild Life Carea. 
Hänelle tuodaan apua tarvitsevia eläimiä hoitoon ympäri Suomea.

Tapahtui näin:

Metsuri kuuli, kuinka nuori yksinäinen hirvenvasa ääntelehti metsässä. 

Hän kysyi Harjulta neuvoa. Kun emoa ei löytynyt pariin päivään ja vasa huuteli kahta kauheammin, metsuri otti eläimen autoon ja kuljetti sen hoitolaan.

– Se on semmoinen pieni pentu. Ehkä jotain 100–150 kiloa. Se on huhtikuussa syntynyt ja tuli meille toukokuussa. Se on tottunut olemaan kanssani, kun olen sitä tuttipullosta syöttänyt joka päivä. Se tulee sisällekin syömään ja matolle loikoilemaan, Harju kertoo.

Nuori vasa sai nimekseen Urho. Se tulee nuoren hirven reippaasta selviytymisestä eikä esimerkiksi Suomen entisestä presidentistä.

Harju syöttää Urholle edelleen tuttipullolla maitoa pari kolme kertaa päivässä, vaikka vasa syö jo metsästä lehtiä ja riipii pensaista ruokaa aikuisten hirvien lailla.

– Pikkuhirven vatsa ei kestä sitä, jos se syö pelkästään vihreää luonnosta. 

Se tarvitsee maitoa. Urholla ei ollut imemisen kanssa ongelmia. Se alkoi heti juomaan ja maito meni oikeaan vatsaankin. Joskus ne eivät osaa imeä ollenkaan. Jos se ei opi, eläin todennäköisesti kuolee.

Harju kuvailee Urhoa kivaksi, kiltiksi ja rauhalliseksi yksilöksi. 

Vasa viettää yöt ulkona. Se kuitenkin ilmestyy aina aamumaidolle pihaan.

– Sen jälkeen se kävelee perässäni tyynenrauhallisesti tupaan, menee matolle nukkumaan ja ottaa aamupäivätorkut. Se nukkuu sisällä iltapäivään asti.

Hirven metsästyskausi alkaa pian, eikä Urhoa voi päästää vapaaksi kuljeskelemaan metsiin. Se päätyy kolmen muun aikuisen hirven, Mervin, Olgan ja Helgen, joukkoon parin hehtaarin aitaukseen, jossa on muun muassa oma järvi.

– Se tulee niiden kanssa toimeen hyvin. Se oli pienenä aitauksessa ja kulki muiden välissä kuin hirvi konsanaan. Eivät ne muut siihen reagoineet millään tavalla. 

Ehkä ne tajusivat, että se on vähän pienempi ja nuorempi.

Hirvet myös jäävät aitaukseen. Toisin kuin tilan muita villieläimiä, ihmiseen tottuneita kesyyntyneitä hirviä ei voi päästää enää vapauteen.