Suomalaisten kannalta brexitin vaikutukset alkavat konkretisoitua vasta siirtymäajan jälkeen, joka päättyy näillä näkymin vuoden 2020 lopussa.
Suurimmat vaikutukset brexitillä on Suomessa talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.
Iso-Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui vuonna 2017 Brittein saarille. Tuonnista noin kolme prosenttia tulee Britanniasta.
Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea tarkasti arvioida, koska neuvottelut uudesta kauppasuhteesta eivät ole vielä käynnistyneet. Etukäteen on kuitenkin ennakoitu, että Brittien EU-eron myötä tullimaksut nousevat ja tavaranvaihto hidastuu. Jos käy niin, että Brittien sopimukseton EU-ero uhkaa vuoden 2020 lopussa, silloin yritysten epävarmuus syvenee.
Passi riittää
Brexitin jälkeen Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin ja opiskelemaan.
Siirtymäkauden jälkeen ulkomaalaisten rekisteröitymisestä Britanniassa tulee pakollista, lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden pääsy maahan voi hankaloitua, todennäköisesti myös opiskelumaksut nousevat.
Britannian lähtö EU:sta voi vaikuttaa myös eurooppalaiseen tiedeyhteisöön, jos tutkijoiden maahan pääsy vaikeutuu. Britannian hallitus on todennut, ettei se aio vaatia viisumia Britanniaan lyhyeksi ajaksi matkustavilta EU-kansalaisilta, eli matkustusasiakirjaksi riittäisi jatkossakin passi.
EU:n painoarvo
Brexit tarkoittaa myös EU:n yleisen painoarvon laskemista, kun iso talous- ja puolustusmahti lähtee unionista. Britannia on kuitenkin korostanut, että Suomelle tärkeä Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.
EU:n pitää myös paikata brittien lähdön myötä EU-budjettiin syntyvä noin 12 miljardin euron aukko. Ison nettomaksajan lähtö vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka paljon EU pystyy käyttämään tulevina vuosina rahaa muun muassa ilmastotoimiin, investointeihin, tutkimukseen, puolustukseen ja rajavalvontaan, maataloudesta ja aluetuista puhumattakaan.
Jos EU haluaa rahoittaa kunnianhimoisia toimia esimerkiksi puolustuksessa, tai ilmastonmuutoksen torjunnassa, silloin unionin pitää karsia muita menoja, tai nostaa jäsenmaiden maksuosuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti