Kenraali Curtis Scaparrotti palveli Naton Euroopan-joukkojen komentajana vuosina 2016–2019. Kuvassa Scaparrotti puhumassa joukoille Saksassa syyskuussa 2018.
Suomessa on käyty jo lähes puolitoista vuotta keskustelua siitä, mitä kaikkea meidän pitää tehdä puolustusliitto Naton täysjäsenenä. Siksi oli virkistävää kuulla korkean tason ehdotuksia siitä, mitä Suomen ei missään nimessä pidä tehdä. Neuvoja antoi Naton entinen Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Curtis Scaparrotti, joka esiintyi videolinkin välityksellä Kouvolan turvallisuuskonferenssissa.
Ensiksi, Suomen ei pidä arvioida uudelleen tai muuttaa konseptiaan kokonaismaanpuolustuksesta, joka yhdistää sotilaiden ja siviilien voimavarat kriisitilanteessa. Suomalaista kokonaismaanpuolustuksen mallia arvostetaan kenraalin mukaan hyvin korkealle. Älkää siis romuttako sitä, Scaparrotti sanoi.
Toiseksi, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää ei kannata muuttaa sotilaallisen liittoutumisen myötä. Se on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä, ja se toimii myös Nato-Suomessa.
Kolmanneksi, Suomi liittyi Naton täysjäseneksi ilman ennakkoehtoja, punaisia linjoja tai varaumia. Scaparrotti pitää tätä hyvänä, sillä hänen mukaansa liittokunnan toiminta vaatii ennen kaikkea luottamusta jäsenmaiden välillä. Luottamuksen etsinnässä ei kannata epäröidä, kenraali neuvoi.
Neljänneksi, Suomen ei Naton jäsenenä pidä laskea puolustusmenojensa tasoa. Suomi käyttää puolustukseen ensi vuonna noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se täyttää reilusti Naton kahden prosentin tavoitteen.
Viidenneksi, Natoon muodostuu Scaparrottin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä vahva pohjoismainen ryhmä. Suomi on tämän ryhmittymän johtava valtio muun muassa tulivoimaisen tykistönsä vuoksi, ja Suomi voi sen lisäksi tarjota liittolaisilleen aselajin laajimmat harjoitusalueet Euroopassa. Se vahvistaa Suomen ääntä Natossa sekä poliittisesti että diplomaattisesti.
– Älkää vetäytykö tästä asemasta, kenraali sanoi.
Ukrainalainen Olena Bondar seisoi Venäjän tulituksen vaurioittaman kotinsa edustalla Prudjankassa 9. elokuuta.
Venäjän hyökkäyssota hämärtää näkymää Suomen ja Euroopan tulevaisuuteen.
Kenraali Scaparrotti maalasi Kouvolassa kuvaa siitä, millaisessa maailmassa Nato-Suomi elää vuonna 2030... Kuva ei ole ilahduttava.
Venäjällä hallitsee kenraalin visiossa yhä Vladimir Putin tai joku muu samanlainen johtaja. Venäjän yrittää kunnianhimoisesti pysyä asemassaan maailmanpolitiikan näyttämöllä. Sotaan Ukrainassa ei ole syntynyt kestävää ratkaisua. Venäjä on rakentanut uudelleen ja jopa modernisoinut asevoimansa. Kiina on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lisännyt vaikutusvaltaansa muun muassa pohjoisilla alueilla ja Välimerellä. Pysyvät uhkat kuten Iran, Pohjois-Korea, terrorismi ja ydinaseiden leviäminen ovat yhä olemassa.
Visio on synkkä, eikä se välttämättä kaikilta osin toteudu.
– Tiedämme kuitenkin, että maailmasta vuonna 2030 tulee parempi, jos asetumme Venäjää vastaan ja varmistamme sen, että Ukraina säilyy Eurooppaan ankkuroituna itsenäisenä valtiona, Scaparrotti sanoi.
Tästä arviosta on helppo olla samaa mieltä. Venäjä ei saa saavuttaa hyökkäyssodallaan yhtään mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti