Supermarja    Makeasinikuusama  

eli Hunajamarja  on tunnettu terveysvaikutuksistaan ja helppo hoitaa. Hieman pitkulaista mustikkaa muistuttavat marjat kypsyvät aikaisin kesällä ja satokausi kestää suunnilleen heinäkuun loppuun.

Se on jalostettu koristepensaana käytetystä ja Suomessakin luonnonvaraisena kasvavasta sinikuusamasta, jonka marjat puolestaan ovat  lievästi myrkyllisiä. 

Vaikka pensas menestyy hyvin Suomen oloissa ja kestää erittäin hyvin talvea, se on silti valitettavan huonosti tunnettu. 

Euroopan unioni salli hunajamarjan myynnin elintarvikkeena vasta joulukuussa 2018, eikä laji ole vakiinnuttanut asemaansa vielä: harva suomalainen edes tietää koko marjasta.

Hunajamarja on Japanissa nimeltään haskap ja suuressa suosiossa. Sitä arvostetaan sen terveysvaikutusten vuoksi ja tunnetaan "ikuisen nuoruuden marjana" korkeiden antioksidantti- ja vitamiinipitoisuuksien takia. 

Hunajamarjan viljely on viime vuosina hieman yleistynyt Suomessa. Hedelmä- ja marjaviljelijäin liiton mukaan sitä viljellään Suomessa yli 70 tilalla. Kukinnot kestävät muutaman asteen pakkasta ja pensas kestää talvella jopa yli 40 asteen pakkasista. Marjat kypsyvät juhannuksen tienoilla.

Hunajamarja peittoaa vaikutuksissaan jopa mustikan:    Hunajamarjan ravintoarvo on 2,5-kertainen mustikkaan verrattuna. 

Maultaan hunajamarja muistuttaa mustikkaa, mutta siinä on monenlaisia muitakin vivahteita. Ihmisillä on monia erilaisia tulkintoja mausta ja vivahteita voi löytää vaikkapa mustaherukasta, karviaisesta tai vadelmasta.

Maku ja makeus vaihtelevat hieman lajikkeiden ja kypsyysasteen mukaan. Marjaa saa myös säilöttyä ja hyödynnettyä esimerkiksi hilloissa, mehuissa, hyytelöissä ja leivonnassa.

Hunajamarjaa kannattaa istuttaa ainakin kahta lajiketta vierekkäin, sillä pensas on ristipölytteinen. Sen pölyttäjänä toimivat kimalaiset. Täysikasvuisesta pensaasta pitäisi tulla noin 3–5 kiloa satoa.