Tutkimuksessa selvisi, että puolen tunnin saunominen, jonka välissä oli lyhyt vilvoittelu kylmässä suihkussa, nosti kaikkien valkosolutyyppien määriä veressä. Saunominen siis vapauttaa verenkiertoon valkosoluja. Ne ovat keskeisiä elimistön puolustautumisessa erilaisia taudinaiheuttajia ja sairauksia vastaan.

Kahden immuunipuolustukselle keskeisen valkosolutyypin eli neutrofiilien ja lymfosyyttien määrät palasivat lähtötasolleen puolessa tunnissa. Tämä voi kertoa siitä, että saunominen mobilisoi lisää valkosoluja verenkiertoon kudoksista, minne ne varastoituvat takaisin saunomisen jälkeen.

Valkosolujen jaksoittainen vapautuminen verenkiertoon on hyväksi, sillä varastoista poistuessaan ne voivat reagoida taudinaiheuttajiin paremmin. Valkosoluja vapautuu verenkiertoon myös esimerkiksi liikunnan yhteydessä.

Säännöllisellä saunomisella on aiemminkin todettu olevan useita hyviä terveysvaikutuksia. Tutkijoiden mukaan uudet tulokset voivat osaltaan selittää näiden vaikutusten syntymistä elimistössä.

Saunomisen on todettu tehostavan liikunnan hyödyllisiä vaikutuksia sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Saunan tiedetään myös vähentävän stressiä, parantavan keuhkojen toimintaa, lievittävän kipua, rentouttavan lihaksia, suojaavan muistia ja tuovan henkistä hyvinvointia. Saunominen on  sydänsairaallekin turvallista, mutta varovainen kannattaa olla ja löylytellä maltillisesti.

Saunominen tehostaa kokonaisvaltaisesti elimistön immuunipuolustusta. 

Tutkimukseen osallistui 51 aikuista, joiden keski-ikä oli 50 vuotta.

Tulokset on julkaistu lämpövaikutuksiin keskittyvässä Temperature-tiedelehdessä.