Ulosottomies selvittää puolessa vuodessa velallisen tilanteen pääasiassa sähköisesti eri rekisterien avulla. Niistä selviää, käykö velallinen töissä tai onko hänellä omaisuutta kuten asuntoa tai autoa.
– Käytetyn koti-irtaimiston realisointiarvo on hyvin vähäinen. Tavanomaista koti-irtainta ei enää ulosmitata. Ei ulosottoa tehdä ihmisten kiusaamiseksi, vaan että velkoja saataisi maksettua. Silloin ulosmitattavalla omaisuudella on oltava myös arvoa, Kallio sanoo.
Kallion mukaan vanhat autotkin voivat olla arvoltaan niin pieniä, että niitä ei välttämättä lähdetä ulosmittaamaan. Lisäksi velallinen saattaa tarvita autoa ansaitakseen tuloja. Sen sijaan ulosottomies kelpuuttaa arvoesineitä kuten tauluja. Se, mikä lasketaan arvoesineeksi, on ulosottomiehen harkinnasta kiinni.
– Tyypillisesti ne ovat taide-esineitä kuten tauluja. Niissä vain on monta kertaa arvioimisen ongelma. Ulosottomiehet käyttävät joko omaa asiantuntemustaan tai kysyvät arvosta asiantuntijalausunnon.
Ulosottoon ajautunut velallinen voi menettää asuntonsa.
Myytävien asuntojen määrä on moninkertaistunut vuoden 2007 jälkeen.
– Esimerkiksi Helsingissä asuntomarkkinat pyörivät. Kauempana asunnoille ei ole ottajia. Ulosottoviranomaiset eivät myöskään saa lähteä liikaa polkemaan hinnoilla. Mitä ikinä velalliselta ulosmitataankin, siitä on saatava järkevä summa.
– Pilkkahintainen myynti on kielletty. Ulosottomiehen pitää pyrkiä ulosmittaamaan sellaista omaisuutta, jolla on arvoa, ja myydä se markkinahinnalla. On helppo ajatella, että ulosottomyynnissä ei ole ihan markkinahinta. Kertymiä on kuitenkin tullut realisointihuutokaupoissa kohtuullisen hyvin.
Velat voivat vanhentua
Velalliset yrittävät aika ajoin kepulikonsteja. Asiakkaat saattavat yrittää esimerkiksi siirtää omaisuuttaan lapselleen tai puolisolleen.
– Se saadaan usein selvitettyä, mutta se on työlästä ja hidasta. Tällaisia tapauksia esiintyy tasaiseen tahtiin.
Velat voivat vanhentua. Perussäännös on kolme vuotta.
Jos asiasta on annettu tuomio, se on viisi vuotta. Asialla on merkitystä ulosotossa.
– Tarvitsemme täytäntöönpanoperusteen ja se on usein tuomio.
Jos täytäntöönpanoperustetta ei toimiteta ulosottoon, velka vanhenee, eikä asialle pysty tekemään enää mitään. Jos se toimitetaan, sitä voidaan periä vaikka useampaan kertaan, kunhan perintäyritysten välinen aika on alle viisi vuotta.
Täytäntöönpanoperustekin voi kuitenkin vanhentua. Aika on 15 vuotta tai kun velkojana on yksityishenkilö niin 20 vuotta. Jos velka perustuu rikokseen, josta on tuomittu vankeutta, aika on myös 20 vuotta. Tässäkin tapauksessa velkojan on oltava aktiivinen.
Velka vanhenee viidessä vuodessa, ellei sitä yritetä periä.
– Täytäntöönpanoperusteen vanhentuminen ei tarkoita, että velka itsessään vanhenisi. Tuomiota ei vain voi panna täytäntöön. Velka voidaan kuitenkin ottaa esimerkiksi perinnönjaossa huomioon. Absoluuttisen vanhenemisen aika on 25 vuotta, kun velkojana on yksityishenkilö.
Eli aika pitkään voi velka olla kiusaamassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti