Suomen toistaiseksi vanhimmat löydetyt asuinpaikat on ajoitettu lähes 11 000 vuoden taakse.
Helsingin yliopisto on julkaissut ensimmäisen tutkimuksen Suomen muinaisten asukkaiden dna:sta. Tutkimus paljastaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.
Uusi tutkimus on verrannut muinais-dna:ta nykyväestöihin. Tutkimuksen kaikista näytteistä löytyi samaa siperialaista perimää. Vertailu paljastaa, että saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.
– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, Sugrige-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista kertoo tiedotteessa.
Helsingin yliopiston nettisivuilla kerrotaan, että tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuureilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on myös voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti