Suomessa 20 000 ihmistä joutuu käymään viikottain leipäjonossa

                    Suomessa jonotetaan, kuin Venäjällä ennen vanhaan


Hävikkiruoan jakaminen ja paheneva työttömyystilanne ovat herättäneet kiinnostuksen ruoka-avun antamiseen uudella tavalla.
- Ruoan jakaminen tuli helpommaksi, kun Evira höllensi hävikkiruokaan liittyviä säädöksiä 2013. Se on voinut lisätä ruoka-avun toimijoiden määrää.

Leipäjonot ovat olleet vahvasti esillä myös vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen. Ne alkoivat vakiintua 1990-luvun laman aikana, ja sen jälkeen ne olivat vuoteen 2008 asti hillitysti esillä.
Ilmiö on koko EU:n laajuinen. Esimerkiksi Espanjassa on jouduttu jakamaan ruoka-apua perheille ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, kun julkiset turvaverkot eivät ole riittäneet.

 

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vajaat 700 000 pienituloista ihmistä, jos tilannetta tarkastellaan pelkästään tulomittarin kautta. Pienituloisiksi luokitellaan ihmiset, joiden tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta.




Todella huonossa asemassa olevia on Suomessa professori Juho Saaren mukaan noin 100 000.      He ovat ihmisiä, joille on kasaantunut erilaisia vaikeuksia ja huono-osaisuutta, ja he poikkeavat selkeästi hyvinvoivasta enemmistöstä.


Tuoreen tutkimuksen mukaan ruoka-avussa käyvistä jopa 40 prosentilla huono-osaisuus on kasautunut vahvasti niin taloudelliselle, sosiaaliselle kuin terveydellisellekin ulottuvuudelle.

Ruoka-avun jakajia on yli 400 toimijaa.
Sekin on karkea arvio, koska toimijoita tulee ja menee.

 

Ero nykypäivän ja 1990-luvun leipäjonon välillä on siinä, että nykyään apua hakee ihmisiä laidasta laitaan, kun 1990-luvulla huono-osaisuus jonoissa näkyi pääasiassa työttömyytenä.
Yksin asuminen on yksi leimaava tekijä ruoka-avun piirissä oleville. 60 prosenttia heistä asuu yksin, ja suurin osa asuu vuokralla. Muuhun väestöön verrattuna koulutustaso on matalampi kuin keskimäärin.
Vaikka opiskelijoiden vähävaraisuudesta on julkisuudessakin keskusteltu paljon, se ei erityisesti näy ruoka-avun piirissä.
Heitä ei käy paljoa. Opiskelijaravintoloita on usein järjestetty opiskelijoille ja erityisiä tilaisuuksia, joissa ruokaa jaetaan heille.
Akateemisten työttömien kasvava määrä saattaa jatkossa näkyä myös leipäjonoissa.

 

Eniten ihmisiä käy keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmistä.
Suurin asiakasryhmä on 56-65-vuotiaat (27 prosenttia), toiseksi suurin keski-ikäiset 46-55-vuotiaat (24 prosenttia) ja kolmantena on yli 65-vuotiaiden ryhmä (17 prosenttia).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn vastanneista muutama prosentti kertoi joutuneensa turvautumaan ruoka-apuun ainakin kerran vuoden 2013 aikana. Kun sen suhteuttaa väestöön, saadaan yli 80 000 ihmisen joukko, joka hakee ruokaa silloin tällöin.

80-90 prosenttia ruoka-avun asiakkaista on kantasuomalaisia.
Periaatteessa kuka tahansa voi mennä hakemaan ruoka-apua. Elintarvikesäädökset säätelevät ruoka-apua, mutta muuten erityisiä kriteereitä ei ole. Jonosta voidaan ohjata pois esimerkiksi päihtynyt henkilö.
Toimijoita ja toimintatapoja on hyvin paljon erilaisia.
Esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyön kautta ruoka-apua jakaa arviolta noin 180 seurakuntaa.
Leipäjonot näkyvät selkeimmin isoimpien kaupunkien kaduilla, sillä niin avun tarvitsijoita kuin tarjoajia on enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.
- Ruoka-apua eri muodoissa löytyy kuitenkin lähes kaikkialta Suomesta.