Kevättalvella lämpötila voi joskus kohota yllättävän korkealle. Lämpimän ja aurinkoisen sään taustalla on usein ns. föhntuuli.
Föhn tarkoittaa kuivaa ja lämmintä laskuvirtausta.
Meillä Suomessa ilmiö kehittyy voimakkaan länsituulen yhteydessä. Tällöin lännestä Suomeen tuleva ilmamassa joutuu matkallaan ylittämään Ruotsin ja Norjan rajalla olevan Skandien vuoriston (Kölivuoristo).
Pohjois-Atlantilta kohti vuoristoa virtaava ilma joutuu maastonmuotojen vuoksi pakotettuun nousuliikkeeseen. Ylöspäin noustessaan ilma jäähtyy, tyypillisesti jäähtyminen on noin 1 °C/100 m. Ilmassa on aina mukana jonkin verran kosteutta. Fysiikan lakien mukaan kylmempi ilma voi sisältää kosteutta vähemmän kuin lämmin. Jäähtyessä ilman sisältämän veden määrä vähenee. Ylimääräinen kosteus tiivistyy pilviksi ja sateeksi, juuri tämän vuoksi sademäärät ovat Norjassa huomattavasti suurempia kuin meillä Suomessa.
Kosteuden tiivistyessä ilmaan vapautuu energiaa. Vapautuva energia vastaavasti hidastaa ilman jäähtymistä, tällöin ilma jäähtyy vain 0.5 °C/100 m. Vuoriston ylityksen seurauksena ilmasta siis häviää kosteutta sateena ja pilvinä. Ylitettyään Skandit ilma laskeutuu vuoriston ”suojanpuolella” kohti Suomea. Vuoren rinnettä alaspäin tullessaan ilmamassa lämpenee, ja koska ylityksen yhteydessä ilma on kuivunut, on sää Skandien itäpuolella laajalti aurinkoista. Ilma siis jäähtyy vuoriston yli noustessaan vähemmän kuin mitä se lämpenee laskeutuessaan vuoren rinnettä alas.
Voimallisimmin Föhn vaikuttaa Pohjanlahden rannikon ja Länsi-Lapin säähän, näillä alueilla föhn puhaltelee keskimäärin 4 -5 kertaa talvikauden aikana. Enimmillään lämpötila voi kohota föhnin vaikutuksesta jopa 10 astetta. Itä-Suomeen föhn ulottuu vain kerran tai pari talven aikana ja lämpötilavaikutuskin on länttä pienempi.
Voimakkaimmillaan ilmiö havaitaan Alpeilla ja Kalliovuorilla Pohjois-Amerikassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti