Viime vuoden viljasadosta 62 prosenttia meni rehukäyttöön. Luku on pysynyt likipitäen samana kuluneen kymmenen vuoden ajan.
Eniten Suomen pelloissa kasvaa ohraa. Viime vuoden ohrasadosta lähes 70 prosenttia käytettiin eläinten ruokintaan joko suoraan tai rehuteollisuudessa jalostettuina eläinten ruokina. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan myös kaura- ja vehnäsadosta lähes puolet päätyy eläinten ruuaksi.
Eläinten ruuan lisäksi viljaa, erityisesti kauraa, päätyy vientiin. Ihmisten vatsoihin kotimaassa päätyy viljasadosta seitsemäsosa. Lisäksi etenkin ruista tuodaan ulkomailta, koska ruissato vaihtelee vuosittain paljon.
Vuosittainen satovaihtelu on Suomen oloissa olennainen tekijä. Viljasadosta yli puolen päätyminen rehuksi kuulostaa paljolta, mutta sille on menneisyydestä kumpuava selitys:
Viljaa menee eläinten rehuksi paljon, koska eläimiä on paljon ja niiden on syötävä, jotta ne – tai niiden tuottama maito tai vaikka kananmuna – voidaan lopulta syödä.
Suomalaisen karjatalouden historia juontaa kauas. Nälkävuosina suomalaisia kuoli, koska viljasadot pettivät peräkkäisinä vuosina. Siitä viisastuneena lisättiin karjataloutta, koska sitä eivät kehnot sääolot kurita yhtä tuntuvasti. Sillä tiellä ollaan yhä – ainakin osittain. Nykysuomalainen toki syö lihaa huomattavasti enemmän kuin useampi sata vuotta sitten elänyt sukupolvi.
Kauppakassistamme on kyse
Ongelma ei varsinaisesti ole suomalainen viljely tai viljankäyttö, vaan suomalaisten ruokatottumukset. Avain kestävämpään tulevaisuuteen, jossa eläimiä on ruokittavana vähemmän, löytyy suomalaisten kauppakasseista ja sitä myöten omalta lautaselta.
Pelkästään luonnon varassa eivät suomalaiset voi elää: Ruoka ei yksinkertaisesti riittäisi yli viidelle miljoonalle suomalaiselle. Harvan suomalaisen makunystyrät myöskään taipuisivat nykypäivänä luopumaan eksoottisista hedelmistä ja järsimään lanttua tomaatin sijasta satokauden ulkopuolella. Kestävän ruoantuotannon ratkaisuksi tarjotaan vanhaa tuttua, nimittäin lihansyönnin vähentämistä.
Täytyy siirtyä enemmän kasvisruokavalioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti