Puolet suomalaisista herää joka aamu väsyneenä

                      

Moni hyvinvoinnistaan kiinnostunut tekee kyllä arjessaan järkeviä valintoja, jotta ruokavalio olisi terveellinen ja liikuntaa kertyisi riittävästi. Mutta yöunet jäävät toissijaisiksi. Siitäkin huolimatta, että unta mittaillaan jos jonkinmoisella älylaitteella rannekkeista sormuksiin.

4 valintaa, joilla tärvelet yöunesi  

1 -  Iltahuvit päihittävät nukkumaanmenon

Vaikka ihmiset hankkivat mittareita ja tiedostavat unen tärkeyden, harva tekee hyvän unen eteen loppupeleissä mitään.

Isoin haaste on siinä, että uni kilpailee toissijaisten asioiden kanssa illalla. Vaikka väsyttäisi, voidaan alkaa katsoa tv-ohjelmaa, koska ei ymmärretä, että se vaikuttaa haitallisesti nukkumiseen ja on pois seuraavan päivän energiasta. Nykyihminen on haka pitämään itsensä väkisin virkeänä.

2 - ”Palauttelet”  muuten kuin nukkumalla

Uni ja nukkuminen eivät ole ainoita palautumiskeinoja, sillä väsymys voi olla lopputulos kaikesta, mikä arjessa kuormittaa: esimerkiksi sosiaaliset suhteet, tunnemyllerrykset, kiire ja aistiärsykkeet.

Tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että palautumisessa mikään ei vedä vertoja kunnon yöunille.     Ajoissa nukkumaan meneminen on lopulta myöhäisillan leffamaratonia viisaampi valinta, vaikka se tuntuisikin iltavirkusta tylsältä ajatukselta.

Hyvää ja riittävää unta ei voi korvata millään muulla. Se on palautumisen kannalta tärkeintä, palautumista tutkinut Anniina Virtanen sanoi Työterveyslaitoksen sivuilla.

3 -  Kuittaat univelat pitkillä aamu-unilla

Kun herää useina aamuina sunnilleen samaan aikaan, illalla väsymys, niin sanottu unipaine, auttaa nukahtamaan ihanteelliseen aikaan. Ajan mittaan sopiva uni- ja päivärytmi alkavat löytyä.

Yletön univelkojen kuittailu aamuisin ei kannata: Vapaa- ja arkipäivien heräämisaikojen eron ei tulisi olla tuntia pidempi.

4 - Torkut ja kahvittelet illallakin

Kun iltapäiväväsymys iskee, moni tarttuu kahvikuppiin tai kallistaa päänsä torkkuakseen. Se on inhimillistä, mutta ei edistä yöunia.

Päiväunia kannattaa välttää. Parinkymmenen minuutin torkut ovat vielä ok, jos niitä ei ota liian lähellä nukkumaanmenoaikaa.

Kello kolmen jälkeen iltapäivällä ei kannata juoda kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia, jotka voivat virkistää ja häiritä nukahtamista.                                                                                   

Mitä enemmän unensaamistaan stressaa, sitä vaikeampaa se on. Rento asenne nukkumiseen.

Siksi, jos haluaa nukkua paremmin, muutosaskelten tulisi olla pieniä. Omaa unta voi parantaa jo sillä, että menee nukkumaan 10–15 minuuttia tavallista aikaisemmin. Viikossa tämä tarkoittaa jo kahta tuntia lisää unta. Kun parin kuukauden ajan panostaa säännöllisesti uneensa, itse aiheutettujen uniongelmien pitäisi alkaa korjaantua.

Jos tilanne ei parane, häiriön syy voi olla muualla kuin omassa tekemisessä. Silloin kannattaa hakeutua asianmukaisiin tutkimuksiin.

Väsymyksen taustalla voi nimittäin olla muu syy kuin liian vähäinen nukkuminen. Monet sairaudet, kuten uniapnea, tai esimerkiksi vaihdevuodet voivat heikentää unen laatua. Siksi ne on syytä selvittää ja hoitaa.

 Jos havahdut hereille aamuyöstä...

Yöheräily on luonnollista. Mutta mitä tulisi tehdä, jos herää kello kolmen ja neljän välillä eikä uni enää tule?

1. Älä jää piehtaroimaan lakanoihin. Jos uni ei tule takaisin arviolta noin vartissa, vuoteesta tulisi nousta ja siirtyä esimerkiksi sohvalle tai sängyn reunalle istumaan.

2. Palaa sänkyyn vasta kun unettaa. Vuoteesta noustua voi esimerkiksi tehdä hengitysharjoituksia, lukea kirjaa himmeässä valossa tai vain loikoilla, kunnes tuntee itsensä jälleen uneliaaksi.

3. Vaikka kuinka mieli tekisi vähän vilkuilla puhelinta ja katsoa kelloa, yöllä herätessä ei niin kannata tehdä. Silloin todennäköisesti vain ahdistuu, jolloin stressitaso nousee ja nukahtaminen vaikeutuu entisestään.